Saarikko painotti Ylellä koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä tulevaisuuden kasvun luomisessa – Kaikki se kuitenkin maksaa, hän muistutti

Politiikka

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolusti tulevaisuuteen tähtäävien uudistusten, innovaatioiden ja investointien merkitystä suomalaisen talouskasvun takaajana vieraillessaan torstaina Yle Radio 1:n Mikä maksaa? -ohjelmassa.

Saarikko aloitti valtiovarainministerin pestissään toukokuussa. Hän sanoi rahaministerin toimessaan huomanneensa monta kertaa todeksi usein kuullun väittämän siitä, että talous vaikuttaa kaikkeen niin hyvässä kuin pahassakin.

Saarikon mukaan talouspäätöksiä tehtäessä pitäisikin aina huomata kaikkien erilaisten yhteiskunnallisten yhteyksien merkitys. Esimerkiksi hän nosti ilmastonmuutoksen torjunnan, jota ei voida tehdä ilman tiivistä sidosta valtiontalouteen.

Saarikon mukaan ilmastonmuutoksen torjunta voi olla myös talouskasvun veturi, jos Suomessa onnistutaan keksimään sellaisia keinoja ja teknologisia keksintöjä, joita voidaan myös viedä maailmalle. Hän korosti olevansa ilmastonmuutoksen torjunnassa enemmän porkkanan ja kannustamisen kannalla kuin kepin ja kieltojen linjalla.

– Meidän pitäisi myös yhdessä miettiä, mistä tämä maa haaveilee, mitkä ovat ne uudet isot tavoitteet, joita kohti mennään, joista voi syntyä myös talouskasvun vetureita, hän linjasi.

Toimittaja Juho-Pekka Rantala penäsi Saarikolta vastauksia myös siihen, että onko julkisen velan määrällä oikeastaan mitään väliä. Sen suuntaisia kannanottoja julkisessa keskustelussa on kuultu viime aikoina jonkin verran.

Saarikko korosti, ettei hän ymmärrä sellaista ajattelua lainkaan. Velalle elämistä hän luonnehti ”päivänperhoksi” eli toiminnaksi, jossa ei huomisesta juuri huolehdita.

Valtiovarainministeri kuitenkin sanoi tunnistavansa mielenmaiseman ja ajattelutavan muutoksen suhteessa velkaan. Syyksi hän mainitsi sen, että korot ovat olleet pitkään matalalla ja Suomi on saanut helposti velkaa.

– Enemmistössä meistä suomalaisista taitaa kuitenkin asua se huoli huomisesta. 90-luku on jättänyt meihin joitain muistijälkiä, hän sanoi.

Valtion velassa on kuitenkin oma ristiriitansa, Saarikko sanoi.

Samaan aikaan kun velalla elämistä tulee hillitä ja isoja rakenteellisia uudistuksia täytyy edistää, täytyy myös luoda uusia tavoitteita, toteuttaa uutta kasvua, teknlogiaa ja vihreää siirtymää. Se vaatii panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin, liikenneratkaisuihin ja investointeihin.

Kaikki se kuitenkin maksaa, ja paljon, Saarikko muistutti.

– Ongelma kiteytyy siihen, että katsommeko kaiken velan samanlaiseksi vai onko niin, että jos investoi esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta järkevästi, se olisi parempaa velkaa kuin perusmenojen kuittaamiseksi otettu velka, hän pohti.

Hänen mukaansa tämä keskustelu käy Suomessa ja Euroopassakin parhaillaan kuumana. Selkeää vastausta Saarikko ei vielä pystynyt omastakaan kannastaan sanomaan.

Suomessa keskustelu liittyy hänen mukaansa tällä hetkellä ennen kaikkea tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen. Lähes kaikki puolueet kannattavat koulutukseen ja tutkimukseen satsaamista.

– Jos se halutaan tehdä, se on satojen miljoonien eurojen kysymys. Se on joko jostain pois, sen eteen myydään valtion nykyistä omaisuutta tai sitten katsotaan, että se on velkaa, joka kannattaa ottaa.

– Tämä keskustelu käy nyt parlamentaarisessa työryhmässä kuumana ja tuloksia pitäisi tulla ennen joulua, Saarikko sanoi.