Saarikko löysi Orpon ja Sipilän hallitusten toiminnasta yhden selvän eron
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan Petteri Orpon (kok.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toiminnassa on yksi selvä ero.
Molemmat hallitukset kirjasivat tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä, mutta siinä missä Sipilän hallitus etsi työmarkkinauudistuksiin ratkaisuja yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa, nykyinen hallitus käyttää toisenlaista toimintatapaa.
– Haluaisin yrittää ymmärtää, että miksi nyt toimitaan näin. Miksi ei asetettu tavoitetta ja yhdessä sovittu keinoja, Saarikko ihmetteli keskiviikkona Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssin keskustelutilaisuudessa.
Saarikko huomautti, että Sipilän hallituksen aikaan nimet laitettiin lopulta papereihin vaikeiden vaiheiden jälkeen, mutta työllisyystavoitteet toteutuivat. Työllisyysaste nousi 75 prosenttiin.
– Nythän emme tiedä, miten tällä projektille käy, mutta en pidä tästä vastaikkainasettelun ilmapiiristä. En usko, että se johtaa yhteiskunnallisesti laajemmin kauhean hyvään, Saarikko sanoi.
Päähallituspuoluetta edustanut työministeri Arto Satonen (kok.) vakuutti, että hallitus on valmis kuuntelemaan ehdotuksia, mikäli kolmikannassa molemmat osapuolet löytävät näkemyksen, jossa on sama tavoitetaso kuin hallituksella.
Satonen perusteli toimintalinjaa myös sillä, että viime hallituskaudella olisi ollut historiallinen tilanne edistää uudistuksia, mutta mitään ei tapahtunut.
Saarikko muistutti, että viime hallituskaudellakin tapahtui, esimerkiksi eläkeputki poistettiin, mutta ammattiyhdistysliikkeen ote vastustaa asioita oli selvästi maltillisempi. Keskustajohtaja heitti vieressä istuneelle SDP:n puheenjohtajalle Antti Lindtmanille kuitin.
– Olen myöskin todennut, että nyt kun näitä toimia tehdään, vasemmistopuolueiden on hyvä miettiä sitä, että joskus omalla vahtivuorolla tekeminen saattaisi olla helpompaa.
Vasemmistopuolueiden on hyvä miettiä sitä, että joskus omalla vahtivuorolla tekeminen saattaisi olla helpompaa.
Pääministeri Orpon hallitusohjelma on ollut ay-liikkeen hampaissa. Mielenilmauksia on jo ollut, ja niitä on tulossa lisää.
Demaripomo Lindtman painotti, että nyt hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä ei ole tällä hetkellä mitään neuvottelutilannetta.
– Eihän tällä tavalla synny aitoa yhteistyötä ja neuvotteluja, jos työryhmille sanotaan, että lopputulos on tämä ja jos muutokset ovat hallitukselle myönteisiä, ne viedään eteenpäin, mutta jos ei, palataan hallitusohjelmaan.
– Pelkään, että tässä ollaan ajamassa Suomi vastakkainasettelun ja leikkausten kierteeseen. En usko, että tällä tavalla Suomi nousee, SDP:n puheenjohtaja jatkoi.
Lindtmanin mukaan työelämän heikennyksillä, kuten irtisanomissuojan heikennyksillä, sairaussakoilla tai perusteettomien pätkätöiden laillistamisella, ei edes ole toivottuja työllisyysvaikutuksia.
Työministeri Satosen mukaan kolmikantaiset neuvottelut eivät ole pelkkää teatteria.
– Jos neuvotteluihin tullaan sillä asenteella, että sanotaan, että nämä asiat eivät käy lainkaan. Sillä tavalla me emme toimi. Se oli edellisen hallituksen toimintatapa, että jos kolmikanta ei ole yksimielinen, ei tehdä mitään. Me emme voi näin toimia, koska taloustilanne on niin vakava.
– Kun nämä siellä valmistellaan, pystytään kyllä vaikuttamaan merkittävällä tavalla lain perusteluihin ja yksityiskohtiin. Ne itse asiassa vaikuttavat tosi paljon siihen, mikä on näiden uudistusten tosiasiallinen vaikutus, Satonen sanoi.