Saarikko IS:lle: Keskustan kädenjälki budjettiriihen päätöksiin oli merkittävä – “Taistelin leijonan lailla hallituksen yhteistyökyvyn eteen“
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vakuuttaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että keskusta sai hyvin kädenjälkensä budjettiriihen päätöksiin.
Saarikko ei niele kritiikkiä, että puolue olisi jäänyt hallituksen väännöissä alakynteen.
Erityisen tärkeää keskustalle oli Saarikon mukaan luoda talouteen vakautta koronakriisin keskellä. Itse hän sanoo tehneensä kaikkensa hallituksen koossapysymisen eteen.
– Voin sanoa, että taistelin leijonan lailla siitä, että meillä on yhteistyö- ja päätöksentekokykyinen hallitus. Eihän sellaisella hallituksella ole virkaa, joka ei kykene päätöksiin, Saarikko sanoo.
Saarikko korostaa, että koronatestaukseen varatut 1,4 miljardia euroa ovat merkittävä päätös suomalaisen työelämän puolesta. Jos testien tekemistä voidaan nopeuttaa, helpottaa se arkea työpaikoilla.
– Pystyimme osoittamaan sairaanhoitopiireille ja kunnille, että Suomen auki pitäminen turvallisesti ei jää rahasta kiinni.
Ilman keskustaa ei olisi Saarikon mukaan syntynyt myöskään toimia 30 000 lisätyöllisen saamiseksi. Hallitusohjelman mukaiset työllisyystoimet olivat keskustalle budjettiriihen reunaehto.
– Koko Suomen pärjäämisen edellytys on työ ja työllisyys. Se ei liity vain koronaan, vaan myös vanhenevaan väestöön ja kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Työtä tarvitaan lisää. Tämä oli vasta alku.”
Saarikko sanoo, että hallituksessa on kaikille selvää, mitä tapahtuu, jos työmarkkinaosapuolet eivät saa aikaan yhteistä esitystä 10 000 lisätyöllisen saamiseksi yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Aikaa työmarkkinajärjestöillä on marraskuun loppuun saakka.
– Saatesanat työmarkkinajärjestöille olivat selvät: pitää muodostua ratkaisu, joka tuottaa laskennallisesti 10 000 lisätyöllistä yli 55-vuotiaissa. Sen pitää olla julkisen talouden kannalta kestävä ja jos sitä ei synny, hallitus tekee ratkaisun. Tässä ei ole mitään epäselvää.
Työmarkkinaosapuolille annetussa toimeksiannossa ei suoraan puhuta eläkeputkesta. Saarikon mukaan työmarkkinaosapuolet saavat myös keksiä muuta. Keinot kuitenkin ovat vähissä.
– Eläkeputki on ollut yleisimmin keskustelussa. Itse en ole keksinyt muuta, mutta työmarkkinajärjestöillä on oikeus käyttää luovuuttaan, kunhan sopu syntyy. Meille reunaehto on, että syntyy vähintään 10 000 lisätyöllistä, Saarikko sanoo.
SAARIKKO painottaa, että työmarkkinaosapuolilta odotetaan tuloksia myös paikallisen sopimisen edistämisestä maaliskuun alussa ennen hallituksen puoliväliriihtä.
– Jotain pitää tapahtua. Keskustalle sopii se, että pystytään tekemään aidosti pysyviä lainsäädäntömuutoksia. Ainakin purkamaan työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten sopimisen esteet lainsäädännöstä. Se on minimitavoite.
