Ruotsin valinnanvapauskokemukset: "Paljon hoitoa tarvitsevien aseman on arvioitu lievästi heikentyneen"
Ruotsin valinnanvapauskokemusten perusteella laajat valinnanmahdollisuudet ja nopeampi hoitoon pääsy ovat toteutuneet lähinnä tiheästi asutuilla alueilla, joilla asukkaat ovat tyypillisesti verrattain hyvinvoivia.
Samaan aikaan paljon hoitoa tarvitsevien aseman on arvioitu lievästi heikentyneen.
Tuoreen raportin mukaan tutkimustieto kertoo myös, että huonoimmin pärjäävät eivät välttämättä hakeudu hoitoon silloinkaan, kun olisi tarvetta.
Arviot sisältyvät tuoreeseen Hanken Centre for Corporate Governancen tekemään raporttiin ”Valinnanvapaus asukkaan ehdoilla – Suomen edellytykset Ruotsin kokemusten ja kansainvälisen tutkimustiedon valossa”.
Sitra on rahoittanut raportin tekemisen.
Raportin mukaan uusien hoitoyksiköiden syntyminen on riippuvainen alueiden väestön tiheydestä ja ikärakenteesta.
Tärkeä havainto on kuitenkin ollut se, että tarjonnan alueellista jakautumista on mahdollista myös ohjata erilaisilla korvausperiaatteisiin liittyvillä kannustimilla.
Suomen sote-uudistuksen keskeisimpiä kiistan aiheita on valinnanvapaus.
Linjaukset valinnanvapaudesta lähetettiin alkukuusta lausuntokierrokselle, ja lausuntoaika päättyy joulukuun puolivälissä.
Valinnanvapaus ja suora valinnanvapaus ovat vain siivu koko sotesta, mutta siinäkin puhutaan miljardipotista. Sitran mukaan maakunnat ratkaisevat, parantaako valinnanvapaus sote-palveluja.
Valinnanvapaudessakin katseet ovat kääntyneet Ruotsin kokemuksiin.
Sote-uudistuksen päämäärä on, että jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Suomen ja Ruotsin lähtökohdat valinnanvapauden laajentamiseen eroavat kuitenkin merkittävästi.
Suomessa sote-uudistuksella pyritään mittavaan kustannusten hillintään, joka tosin varsinkin valinnanvapauden osalta on kyseenalaistettu rajusti.
Raportin mukaan Ruotsin kohdalla on jopa harhaanjohtavaa puhua yhdestä valinnanvapauden mallista.
Raportin perusteella soten valinnanvapaudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti tulevien maakuntien johtamiskyvystä, eli siitä, kuinka kyvykkäästi maakunta osaa johtaa alueensa palveluverkkoa.
Raportin tehneen tutkijan Niilo Luotosen mukaan Suomessa hyvät mahdollisuudet yhtenäisen valinnanvapausmallin luomiseen Ruotsiin verrattuna antaa se, että Suomessa maakunnat pääsevät aloittamaan puhtaalta pöydältä ja uudistus tehdään koordinoidusti koko maassa.
Sitran mukaan maakuntien valmistautumisessa toimia sote-uudistuksen myötä järjestäjinä ja ostajina on isoja eroja.
Johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo, että heidän arvionsa mukaan valmistautuminen on hyvin epätasaista eri maakunnissa.
– Maakuntien järjestäjätoiminnan kautta tehdään 23 miljardin euron uudelleenkohdennus, siinä ratkaistaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, Kivelä sanoo.
Sote-uudistuksen päämäärä on, että jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kivelän mukaan sote-uudistuksen suunnittelussa maakunnissa on aika paljon keskitytty tuotannon järjestelyihin.
Kivelän mukaan niissä maakunnissa, joissa on kokemusta järjestämisestä, ollaan pidemmällä valmisteluissa.
– Esimerkiksi Pirkanmaalla Tampereella on ollut tilaaja-tuottajamalli, ja heillä on vähän kokemusta siitä, miten tämä juttu toimii. Sitten on toisia maakuntia, joissa ei koskaan ole ollut erillistä järjestelmää, Kivelä sanoo.