Ruokalähetti voi joutua yrittäjäksi vasten tahtoaan – työministeri lupaa alustatyöntekijöille aiempaa paremmat oikeudet

Alustatyöläisten oikeuksia ollaan parantamassa lähivuosina.

Työministeri Timo Harakka (sd.) sanoo STT:lle, että alustatyöntekijöiden ja muiden itsensä työllistäjien sosiaaliturva sekä neuvotteluoikeus tulee turvata lainsäädännöllä.

Hallitusohjelmassa luvataan täsmentää lakia niin, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

– Silloin, kun ne täyttävät työsuhteen ehdot, pitäisi noudattaa työlainsäädäntöä, Harakka sanoo.

Digitaalisille alustoille työskentelevillä ei ole työsopimuksia, vaan he ovat lain silmissä yrittäjiä. Tällöin heillä ei ole työsuhteen tuomaa sosiaaliturvaa.

Selvitysten mukaan alustat kuitenkin kontrolloivat työntekoa työnantajan tavoin.

Alustoilla tarkoitetaan esimerkiksi ruokalähettipalveluita tarjoavia Foodoraa ja Woltia sekä kyytipalvelu Uberia. Uusimpana markkinoille on tullut suomalainen I Carry It, jonka kautta voi laittaa tavaroita lähetin matkaan.

Työministeri myöntää, että työsuhteen määrittely on viime vuosina vaikeutunut.

– Maailma on monimuotoistunut vilkkaasti viime vuosina. Lainsäädäntöön heijastuvaan aikaisempaan selkeään jakoon, että olet joko työntekijä tai yrittäjä, välimaastoon on tullut hyvin paljon tulkinnanvaraisia tilanteita, Harakka sanoo.

Alustavälitteistä työtä on vähintään kerran tehnyt noin kuusi prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila STT:lle.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 noin 0,3 prosenttia aikuisväestöstä hankki vähintään puolet tuloistaan alustatyöstä. Tämä tarkoittaa noin 14 000:a ihmistä.

Mattila tutki alustatyötä Kalevi Sorsa -säätiön keväällä julkaistussa selvityksessä.

Raportin mukaan alustat kontrolloivat työn suorittajaa ja työn tekemisen tapaa, mutta teettävät työn ilman työsuhdetta ja työnantajan velvoitteita.

Ongelmia on tyypillisesti ruokalähettien, taksivälityksen ja siivouspalvelujen alustatyössä.

Ilman työsuhdetta alustatyöläisellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan, eikä työnteko kerrytä lomakorvauksia tai eläkettä. Alustayritykset harvoin tarjoavat vakuutuksia, ja työntekijän tulee itse maksaa omista työvälineistään.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) lakimies Paula Ilveskivi sanoo, että alustatyössä kyse on bisneslogiikan muutoksesta.

– Sen sijaan, että työnantajat työllistäisivät työsuhteisiin, muututaan työnantajasta työn välittäjäksi ilman työnantajan velvoitteita ja vastuita, Ilveskivi sanoo STT:lle.

SAK on esittänyt, että työsuhteen käsitettä olisi täsmennettävä lakiin sekä samalla työsopimusten naamiointi kiellettävä lailla. Samoin työnantajan käsite toivotaan lakiin.

Ilveskiven mukaan työnantaja tulisi määritellä sopimuksen muodosta riippumatta silloin, kun työnantaja tarjoaa vastiketta vastaan työtä, päättää työn tarjoamisesta ja voi valita työntekijän.

– Työnantaja voi myös määrätä työn tekemisen ajan tai paikan sekä voi johtaa ja valvoa työn tekemistä tai siirtää johto- ja valvontavallan työn tilaajalle, Ilveskivi lisää.

Työlainsäädäntöä valmistelevaa sääntelyryhmää johtavan hallitusneuvos Tarja Krögerin mukaan merkittävin linjaus on siinä, miten vedetään raja työntekijän ja yrittäjän välillä.

Hän sanoo, että automaattista rajanvetoa lakiin ei voi kuitenkaan tehdä.

– Alustataloudessa on erinäköisiä työntekosuhteita. Kaikki eivät mene saman kaavan mukaan, Kröger kertoo STT:lle.

Krögerin mukaan linjauksessa tulee pohtia, minkälaisin ehdoin työtä tehdään. Ratkaisuun voi vaikuttaa esimerkiksi se, jos työntekijä päättää itse milloin töitä tekee.

Osassa tapauksissa kyseessä voi olla niin sanottu pakkoyrittäjyys, Kröger sanoo.

Näin voi olla, jos työntekijä tekee töitä vain yhdelle työnantajalle – erityisesti niissä tapauksissa, joissa aikaisemmin voimassa ollut työsuhde muutetaan toimeksianto- eli yrittäjäsuhteeksi.

– Tällaisessä tilanteessa se vaikuttaa pakkoyrittäjyydeltä. Naamioidaan työntekosuhde yrittäjyydeksi, vaikka mikään ei ole muuttunut siitä, kun työtä tehtiin työsuhteessa.

Kröger muistuttaa, että työlainsäädäntö määrittää myös sosiaaliturvan. Muun muassa työttömyysturva, eläkkeet ja tapaturmavakuutukset määräytyvät sen mukaan, millainen työntekijän asema on.

– Pitäisi miettiä sitäkin, että onko sosiaaliturvalainsäädäntö niin ikään ajan tasalla tässä kohtaa. Lainsäädäntöä pitäisi katsella suhteessa uusiin työn muotoihin, Kröger sanoo.

Hankevastaava Mattilan mukaan alustatyön on ennustettu yleistyvän entisestään.

Tulevaisuuden tilanteeseen vaikuttaa alustayhtiöiden välinen kilpailu, niiden saama rahoitus sekä mahdolliset oikeustapaukset, Mattila arvioi.

Mattila kertoo, että esimerkiksi Espanjassa on ollut muutama oikeustapaus, joissa tuomioistuimet ovat ratkaisseet kysymyksen työsuhteesta työntekijöiden eduksi. Lisäksi Norjassa Foodora-lähetit ovat työsuhteessa.

Suomen alustatyöläisten tilannetta voisi selventää oikeustapaus, jossa esimerkiksi pyörälähetti veisi työntekijästatuksensa oikeuteen, Mattila sanoo.

– Silloin saataisiin oikeuden päätös siitä, mikä se tämänhetkisen lain näkökulmasta on. Ongelmana on vain se, että ratkaisu koskee vain yhtä henkilöä ja yhtä yritystä, Mattila sanoo.

Mattila toivoo, että asia ratkaistaisiin EU:n tasolla, jolloin yrityksille taattaisiin maasta toiseen samanlaiset toimintaympäristöt.

– Ei ole hyvä, että työmarkkinoilla jotkut voivat teettää työtä ilman työsuhdetta ja jotkut teettävät työsuhteella, jolloin työ on kalliimpaa.