Ruokahävikki päivittäistavarakaupoissa väheni edelleen
Ruokahävikki päivittäistavarakaupoissa on vähentynyt entisestään. Viime vuonna se oli kokonaismyyntivolyymista noin 0,9 prosenttia, kun se vielä vuonna 2018 oli 1,6 prosenttia, selviää Päivittäistavarakaupan yhdistyksen (PTY) tiedotteesta.
Vuodesta 2018 lähtien kaupan ruokahävikki on vähentynyt yli 40 prosenttia. Kauppa onkin mukana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamassa ruokahävikkiä vuoteen 2030 mennessä, ja tavoite on yhdistyksen mukaan kaupan osalta jo lähellä.
PTY huomauttaa kuitenkin, että suuri osa hävikin ehkäisystä tehdään jo ennen kuin tuotteet tulevat kaupan hyllyille. Onnistunut logistiikka ja myynnin ennusteet ratkaisevat, miten hyvin tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Ajantasaiset järjestelmät tukevat työtä, jossa kaupan henkilöstöllä on myös suuri merkitys.
– Alle prosentin hävikkiosuus on kaupalta hieno tulos, mutta jokainen säästetty kilo on edelleen tärkeä. Kauppa huolehtii osaltaan siitä, että mahdollisimman suuri osa tuotetusta ruoasta päätyy myyntiin, mutta myös kuluttajan valinnoilla on väliä. Esimerkiksi satokauden sesonkituotteiden suosiminen auttaa vähentämään hävikkiä koko ruokaketjussa, PTY:n johtaja Ilkka Nieminen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) toissa vuoden tietojen mukaan tukku- ja vähittäiskaupan sekä elintarviketeollisuuden osuudet ruokahävikistä ovat molemmilla noin 13 prosenttia.
Ravitsemuspalveluissa hävikkiä syntyy noin 19 prosenttia ja alkutuotannossa noin 10 prosenttia. Kotitalouksissa onkin eniten parannettavaa koko ruokaketjun hävikissä, sillä niissä sitä syntyy noin 45 prosenttia.
– Kaupan ruokahävikin väheneminen on vahva näyttö pitkäjänteisestä työstä. Samanlaista määrätietoisuutta tarvitaan nyt koko ruokaketjussa erityisesti kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi, Luken tutkija Inkeri Riipi huomauttaa.
K-ryhmän datan perusteella suosituin punalaputetuin eli alennetuin hinnoin myytävien tuotteiden ostopäivä on maanantai. Punalaputetuilla tuotteilla ehkäistään hävikkiä. K-ryhmän kyselytutkimuksen mukaan suosituimpia punalaputettuja tuotteita ovat leipä, lihatuotteet ja valmisruoka.
Myös tiistaisin ja keskiviikkoisin kuluttajien ostoskoreihin ja -kärryihin päätyy paljon punalaputettuja tuotteita. Vähiten niitä ostetaan perjantaisin.
– Ruokahävikillä on merkittävä ilmasto- ja luontovaikutus. Siksi on tärkeää, että asiakkaamme osallistuvat hävikin vähentämiseen kanssamme. Punalaputetut tuotteet ovat monelle suomalaiselle luonteva osa arjen ruokaostoksia ja samalla keino säästää ruokaostoksilla, K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske sanoo tiedotteessa.
Toinen iso päivittäistavarakaupan toimija S-ryhmä kertoo, että se on onnistunut viime vuonna vähentämään merkittävästi ruokahävikkiä. Viime vuonna ruokahävikki oli 1,2 prosenttia S-ryhmän myynnistä. S-ryhmä onkin havainnut, että hävikin vähenemisellä on toinen puoli.
Vaikka S-ryhmän myymälöillä on yhä laaja ruoka-apuverkosto, se ei riitä kattamaan Suomessa kasvavaa tarvetta ruoka-avulle. Siksi S-ryhmä on avannut uuden tavan auttaa apua tarvitsevia. Yli 1 200 pullonpalautusautomaatilla ympäri Suomen on mahdollista lahjoittaa pullonpalautusrahat ruoka-apuun.