Lukijalta: Kuka valvoo kunnan riippumattomuutta suuryritysten miljoonien keskellä?
Suomeen houkutellaan kansainvälisiä suuryrityksiä ja miljardiluokan investointeja. Talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille ne tuovat toivoa työpaikoista ja verotuloista.
Kunnalla on kuitenkin monta roolia. Se on maanmyyjä ja sopimuskumppani, mutta samalla sillä on kaavoitusmonopoli sekä lakisääteiset viranomaistehtävät rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa.
Kunnan on voitava tehdä myös yrityksen etujen vastaisia lainmukaisia päätöksiä. Miten varmistetaan, etteivät kunnan tai suuryrityksen taloudelliset intressit ohjaa kaavoitusta, ympäristönsuojelua tai valvontaa? Kolme ajankohtaista esimerkkiä osoittavat, miten nämä roolit kietoutuvat toisiinsa.
Muhoksella Googlen tytäryhtiö lahjoitti 1,1 miljoonaa euroa alijäämäisen kunnan energiahankkeisiin, kuten aurinkopaneelien asentamiseen koulun ja jäähallin katoille. Samaan aikaan datakeskustyömaan ympäristöongelmat ja väitteet rakennustarkastajien painostamisesta ovat herättäneet huomiota.
Poliisi on aloittanut esitutkinnan epäillystä ympäristön turmelemisesta Lupa- ja valvontaviraston tutkintapyynnön perusteella.
Haminassa Googlen tytäryhtiö osti kaupungilta maata 10 miljoonalla eurolla, ja alueelle valmistellaan huomattavaa rakennusoikeutta osoittavaa asemakaavaa. Suunnitellulla alueella sijaitsee poikkeuksellisesti kolme kaatopaikkaa ja pilaantunutta pohjavettä.
Kaikkia lailla suojeltuja luontokohteita, kuten puroa ja tervaleppäluhtaa, ei ollut merkitty kaavaluonnoksen kartalle. Tiedot pohjaveden pilaantumisesta ja kolmannesta kaatopaikasta sekä alueen luontoselvitykset saatiin vasta pyyntöjen kautta.
Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto on keskeyttänyt nykyisen datakeskuksen alueella tehdyt laajennustyöt ja aloittanut kiireellisen tutkinnan.
Sodankylässä kunta on hyväksynyt yhteistyötä koskevan aiesopimuksen Sakatti Mining Oy:n kanssa jo hankkeen valmisteluvaiheessa, vaikka kaivoksen toteuttamiseen Viiankiaavan luonnonsuojelualueella liittyy ratkaisemattomia kysymyksiä.
Osapuolet ovat perustaneet yhteistyömallin muun muassa asumisen, koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Miten riippumaton kaavoitusharkinta ja viranomaisvastuut turvataan, kun kunta on jo sitoutunut yhteistyöhön kaivosyhtiön kanssa?
Kunnan tehtävä ei ole palvella suurinta maksajaa, vaan kuntalaisia ja yleistä etua. Korruptio kunnassa voi ilmetä vaikutusvallan väärinkäyttönä, suosimisena tai päätöksenteon epäasiallisena ohjailuna. Kaikki tällainen ei välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkkejä, mutta se murentaa luottamusta julkiseen päätöksentekoon.
Luottamus murenee, jos merkittävät taloudelliset sidonnaisuudet yhdistyvät puutteellisiin selvityksiin, lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntiin tai epäilyihin päättäjien ja viranomaisten ohjailusta.
Kuka valvoo, ettei taloudellinen riippuvuus johda julkisen vallan väärinkäyttöön? Mielestäni kuntien oma valvonta ei riitä, kun vastapuolena on miljardiluokan intressi. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu toimivat lain ja yleisen edun, eivät suurimman maksajan ehdoilla.
Outi Lankia
ympäristötieteen FM
kunta- ja aluepäättäjä (kesk.)
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/