Jari Karhu keskustan Karjalan piirin johtoon – "Etelä-Karjala ja Kaakkois-Suomi tarvitsevat valtiolta kohdennettuja investointeja"
Keskustan Karjalan piirin puheenjohtaja vaihtuu. Vuodelle 2027 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lappeenrantalainen Jari Karhu. Vuonna 2026 Keskustan Karjalan piirin puheenjohtajana on toiminut Eveliina Lohko.
– Vaikka gallupit keskustalle ei silmiä hivele ja suunta on ollut alaspäin, niin rukkasia ei kannata käsistä tiputtaa, eikä kannata jäädä tuleen makaamaan. Kovalla työllä sekä hyvillä avauksilla kelkka voidaan kääntää. Yhteistä työtä tarvitaan nyt, jotta saamme keskustan kannatuksen nousuun, Karhu kannustaa piirin tiedotteessa.
Uutena varapuheenjohtajana piirihallituksessa aloittaa parikkalalainen Juho Anttonen. Luumäkeläinen Katriina Ovaska jatkaa varapuheenjohtajan tehtävässä.
Uusina jäseninä piirihallituksessa aloittavat Luumäeltä Henri Hirvikallio (varallaan Merja Hämäläinen) sekä Savitaipaleelta Maarit Hiltunen-Toura (Jukka Vuorinen).
Vuonna 2027 piirihallituksessa jatkavat Imatralta Helmi Manninen (Pentti Peltonen), Lappeenrannasta Antti Arminen (Matleena Ahtiainen), Jouni Kemppi (Veikko Ahtiainen) ja Anna-Maija Sipiläinen (Olli Kuukka), Lemiltä Matti Tapanainen (Tarja Husu-Tuuliainen), Parikkalasta Sami Saukkonen (Sami Sinkkonen), Rautjärveltä Taina Lonka (Teemu Europaeus), Ruokolahdelta Heli Virtanen (Arto Sikiö) ja Taipalsaarelta Ilpo Kolhonen (Sanna Kolhonen).
Keskustanaisia piirihallituksessa edustaa Henna Kaijanen (Satu Nousiainen) ja Keskustanuoria Veeti Kondratjeff (Netta Metso).
Taipalsaaren kunnantalolla perjantaina pidetty syyskokous oli samalla vuonna 1906 perustetun piirin 120-vuotisjuhlakokous. Kokouksen aluksi muistettiin kesäkuun Keskustan puoluekokouksessa nimettyjä uusia keskustan kunniajäseniä Jouni Kemppiä, Jukka Lohkoa ja Ari Torniaista Lappeenrannasta. Lisäksi kokouksessa luovutettiin keskustan kultainen ansiomerkki Eija Sinkolle Lemiltä, Tuula Partaselle Joutsenosta ja Matti Tapanaiselle Lemiltä. Keskustan hopeisen ansiomerkin saivat Antti Arminen Joutsenosta, Ilpo Kolhonen Taipalsaarelta ja Riitta Munnukka Joutsenosta.
Kannanotossaan piiri huomauttaa, että Kaakkois-Suomi tarvitsee kasvua, investointeja ja vahvaa aluepolitiikkaa.
– Kaakkois-Suomen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Alueella on vahvat edellytykset uudelle kasvulle, investoinneille ja työpaikkojen syntymiselle. Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vahvuuksia ovat yrittäjät, aktiiviset kyläyhteisöt, maa- ja metsätalous, matkailu, puhdas luonto sekä ihmisten vahva sitoutuminen omaan kotiseutuunsa. Näiden vahvuuksien varaan voidaan rakentaa kestävää kasvua ja uskoa tulevaisuuteen, piiri korostaa.
Keskustan Karjalan piirin mielestä Kaakkois-Suomi tarvitsee nyt määrätietoisia toimia investointien, työpaikkojen ja elinvoiman vahvistamiseksi.
Keskusta ajaa Kaakkois-Suomeen erityistalousaluetta, jossa kohdennetuilla vero- ja investointikannustimilla vauhditetaan yritysten investointeja sekä uusien työpaikkojen syntymistä. Kansainväliset esimerkit osoittavat Karjalan piirin mukaan, että aluekohtaisilla kannustimilla voidaan vahvistaa talouskasvua ja houkutella uusia yrityksiä alueelle.
– Kaakkois-Suomen muuttunut toimintaympäristö edellyttää pitkäjänteistä aluepolitiikkaa, joka huomioi rajaseudun erityispiirteet sekä Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeän sijainnin. Alueen kilpailukykyä on vahvistettava tavoitteellisella yhteistyöllä valtion, kuntien ja elinkeinoelämän kesken.
– Etelä-Karjala ja Kaakkois-Suomi tarvitsevat valtiolta kohdennettuja investointeja liikenneverkkoihin, vesiväyliin, tietoliikenneyhteyksiin sekä energia- ja sähkönsiirtoverkkoihin. Julkisten investointien lisäksi myös yksityisiä investointeja tulee kannustaa liikkeelle kilpailukykyisellä veropolitiikalla ja ennakoitavalla toimintaympäristöllä.
Keskustan Kaakkois-Suomen vaaliohjelmassa linjataan myös, että sote-rahoituksen epäoikeudenmukaisuudet tulee korjata.
– Keskustalle tärkeää on, että koko Suomi pidetään asuttuna ja elinvoimaisena. Hyvän elämän mahdollisuudet eivät saa riippua postinumerosta. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus työhön, yrittämiseen, opiskeluun ja turvalliseen arkeen riippumatta siitä, asuuko kasvukeskuksessa vai rajaseudulla.
– Rajaseudun elinvoima on koko Suomen etu. Kun huolehdimme itäisen Suomen työpaikoista, yritysten kilpailukyvystä, investoinneista ja perheiden arjesta, vahvistamme samalla Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja tasapainoista aluekehitystä, Karjalan keskusta toteaa.