Ruoka-avussa jonot pitenevät, vaikka työttömien määrä pienenee – ruuan ja muiden perustarpeiden hinnat nousevat etuuksia ja palkkoja nopeammin
Työllisyys on koronasulkujen jälkeen noussut ennätyksiä kolkuttelevalle tasolle, mutta samaan aikaan jonot ruoka-avussa pitenevät.
Ruuan ja muiden elämän perustarpeiden hinnat ovat alkuvuoden aikana nousseet nopeammin kuin etuudet tai palkat, joten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilla rahat riittävät ruokaan entistä heikommin.
Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Reetta Nickin mukaan hintojen nousu näkyy ruoka-avussa useammallakin tavalla.
– Elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnan nousu aiheuttaa yksinkertaisesti kestävyysvajeen kotitalouden talousasioihin, kun rahat eivät riitä kattamaan menoja, Nick sanoo.
– Kaupoille syntyy myös paine vähentää ylijäämää ja hävikkiä. Suomessa ruoka-avusta 90 prosenttia on kaupan alan ylijäämää. Kun ylijäämän määrä vähenee, se vaikuttaa myös ruoka-aputoiminnan järjestämiseen.
Hintojen nousu kärjistyy erityisesti köyhien kansalaisten ja matalapalkka-aloilla työskentelevien keskuudessa, arvioi toiminnanjohtaja Kristian Vilkman diakoniajärjestö ViaDia ry:stä
– On näkynyt myös työssäkäyviä meidän ruoka-apupisteillä kasvavissa määrin, joka on uusi ilmiö, Vilkman kertoo.
– Sitä pelkään, että matalapalkka-aloilla työskentelevät tulevat olemaan seuraavia väliinputoajia. On ihana uutinen, että työllisyys on kasvanut. Jos on tosi pieni palkka ja kustannukset nousevat, mitä sitten tapahtuu?
Ruoka-avun asiakaskunnassa korostuu edelleen samat ihmisryhmät kuin ennen hintojen nousuakin, kertoo Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Nick.
– Suurimmat ryhmät ovat edelleen työttömät, eläkeläiset, osa-aika- ja pätkätyötä tekevät sekä yksinhuoltajaperheet.
Uutena ryhmänä tänä keväänä on havaittu Ukrainan sotaa paenneita avunhakijoita. Korona-aikana ruoka-avun piirissä näkyi puolestaan aiempaa enemmän lapsiperheitä etäkoulun vuoksi, Nick kertoo.
Ruoka-avun tarve kasvaa ja jaettavan ruoan määrä vähenee, selvisi jo Kirkkopalvelut ry:n ja Sininauhaliitto ry:n toteuttamasta ruoka-avun tilannekatsauksesta.
Ruoka-apua tarjoavista toimijoista kaksi kolmasosaa kertoi asiakasmäärien kasvusta maalis-huhtikuussa verrattuna tammi-helmikuun määriin. Neljäsosa arvioi asiakasmäärien pysyneen samalla tasolla.
Enemmistö ruoka-apua tarjoavista toimijoista kertoi myös hävikki- ja ylijäämäruoan saatavuuden vähentyneen samalla ajanjaksolla.
– Ylijäämäruokaa on vähemmän meidän asiakkaille ja asiakkaita on enemmän, Vilkman kertoo.
ViaDian toimintaa on jouduttu joillakin paikkakunnilla muuttamaan, koska ylijäämäruokaa ei riitä kaikille.
Huhtikuun lopulla julkaistun tilannekatsauksen mukaan avun tarve on lisääntynyt pitkittyneen koronapandemian ja Ukrainan sodan seurauksena.
186 ruoka-apua tarjoavaa toimijaa ympäri Suomen vastasi katsauksen kyselyyn. Vastaajista 59 prosenttia kertoi ruoka-avun asiakasmäärien kehitykseen vaikuttaneen elintarvikkeiden, energian ja polttoaineiden hinnannousun.
Noin 10 prosenttia Suomessa jaetusta ruoka-avusta kattanut EU:n elintarvikeapu päättyi maaliskuun lopussa. Uusi maksukorttimuotoinen EU-osarahoitteinen elintarvikeapu on valmisteilla, mutta Nickin mukaan maksukortteja ei hyvin todennäköisesti jaeta ennen vuodenvaihdetta.
– Yhdistettynä hinnannousuun ja hävikin vähenemiseen elintarvikeavun katkeaminen juuri tässä vaiheessa on haastava asia, Nick sanoo.