Runsaat parituhatta ukrainalaista haki Suomesta kotikuntaa maaliskuussa – määrä jäi odotettua pienemmäksi
Ukrainasta sotaa pakoon lähteneistä noin 2 400 on hakenut Suomesta kotikuntaa maaliskuun aikana, kerrotaan Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).
DVV:n ryhmäpäällikkö Anne Aho-Eagling sanoo STT:lle, että virastossa oli valmistauduttu huomattavasti suurempaan määrään kotikuntahakemuksia. DVV:llä ei ole tiedossa, miksi hakemusten määrä jäi maaliskuussa odotettua pienemmäksi.
Ukrainasta paenneet ovat voineet hakea Suomesta kotikuntaa maaliskuusta alkaen. Edellytyksenä on vuoden oleskelu Suomessa.
Kotikuntaa olisi voinut maaliskuussa hakea selvästi toteutunutta isompi määrä ukrainalaisia. Mahdollisuuden saa maalis-huhtikuussa arviolta noin 20 000 ukrainalaista.
Maaliskuussa tehdyistä kotikuntahakemuksista noin 2 100 oli jo ratkaistu maaliskuun loppuun mennessä.
– Hyvin vähän on hylättyjä. Suurimmaksi osaksi ne ovat myönteisiä päätöksiä, kertoo Aho-Eagling.
DVV:llä ei ole tarkempaa tietoa siitä, mistä päin Suomea ukrainalaiset hakivat kotikuntaa maaliskuussa. Pyrkimyksenä on, että asiasta saataisiin tilastoja DVV:lle huhtikuun aikana.
Sisäministeriö kertoi noin kuukausi sitten, että ukrainalaiset ovat asettuneet Suomessa laajalti eri puolille maata. Heitä oli kaikkiaan 275 kunnassa.
– On arvioitu, että ukrainalaiset eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin, vaan saattavat jäädä nykyisiin asuinpaikkoihinsa eri puolille maata, kertoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotustilaisuudessa maaliskuun alussa.
Suomi on muiden EU-maiden tavoin myöntänyt tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Viime vuonna tilapäistä suojelua Suomesta sai yli 45 000 Ukrainasta paennutta.
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista. Kotikunnan saaneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden piiriin.