Riikka Purra: PS:n EU-politiikka tiukentuu entisestään – Tutkijan huomio kiinnittyi uuden linjapaperin Venäjä-kantaan
Kun Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sai etukäteen luettavakseen perussuomalaisten tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman, hän yllättyi.
Päinvastoin kuin perussuomalaisten vuonna 2019 julkaisemassa EU-poliittisessa ohjelmassa, uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman EU:ta käsittelevässä osuudessa ei puhuta mitään Suomen EU-erosta eikä euroerosta.
Vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassa Suomen EU-ero asetettiin ”pidemmän aikavälin strategiseksi tavoitteeksi”. Samalla ohjelmassa asetuttiin myös Suomen euroalueesta eroamisen kannalle.
– Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että puolue on liikkunut kaikkein jyrkimmältä EU-kriittiseltä kannalta pragmaattisempaan suuntaan, Jokisipilä arvioi STT:lle.
Jokisipilän johtopäätös osoittautuu kuitenkin ennenaikaiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan puolueen EU-kriittinen asenne ei ole muuttunut miksikään vuodesta 2019.
– Tässä ei puhuta EU- eikä euroerosta, koska tämä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma. Tässä käsitellään Euroopan unionia ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Meidän vuoden 2019 EU-ohjelmamme on täysin voimassa. Kaikki mitä siellä sanotaan, on ehdottomasti voimassa, Purra sanoi STT:lle.
– Tässä ohjelmassa ei ole tehty minkäänlaisia myönnytyksiä meidän EU-politiikassamme. Päinvastoin tulevan Nato-jäsenyyden myötä perussuomalainen EU-politiikka tulee entisestään tiukentumaan, Purra jatkaa.
Jokisipilän huomio kiinnittyy perussuomalaisten uudessa ohjelmassa myös sen suoraviivaisesti muotoiltuun Venäjä-kantaan.
Perussuomalaisten riveistä on vuosien saatossa kuultu monensuuntaisia – joskus myös Venäjän etuja myötäileviä – kommentteja, minkä vuoksi monet ovat pitäneet perussuomalaisia Suomen Venäjä-myönteisimpänä puolueena.
Nyt perussuomalaisten ohjelma ei jätä puolueen suhtautumista Venäjään epäselväksi. Venäjä nähdään maana, jonka ”nykyjohto on vajonnut historiallisen revisionismin ja vainoharhaisten salaliittoteorioiden sävyttämään ajatteluun”.
Ohjelman mukaan ”Venäjän negatiivinen demografinen kehitys, kyvyttömyys monipuolistaa talouden pohjaa ja valtava korruptio ovat saaneet maan johdon etsimään legitimiteettiä valta-asemalleen ulkopoliittisista seikkailuista”.
Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet eivät voi perussuomalaisten mukaan palata entiselleen Ukrainan sodan loppumisen jälkeenkään.
Purran mukaan perussuomalaisten riveistä vuosien mittaan kuullut Venäjä-myönteiset kommentit ovat ymmärrettäviä, sillä kaikissa yhteisöissä vallitsee erilaisia näkemyksiä asioista. Hän muistuttaa lisäksi, että muissakin puolueissa on ollut vuosien mittaan havaittavissa Venäjä-myönteisyyttä.
– Muissa puolueissa on ollut erilaisia kaasuputkimiehiä, joiden vaikutuksia tässä tälläkin hetkellä maksellaan, Purra sanoo.
Jokisipilä kiinnittää huomiota myös perussuomalaisten ohjelman tiukkaan suhtautumiseen Kiinaan. Ohjelman mukaan Kiina on ”Xi Jinpingin johdolla siirtynyt kohti jyrkempää despotiaa, joka on näkynyt myös maan harjoittaman ulkopolitiikan aggressiivisuuden lisääntymisenä”.
Perussuomalaisten mukaan tämän vuosisadan suurin taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen haaste lännelle ei tule Venäjältä vaan Kiinasta. Puolueen mielestä ”Suomen on tuettava pyrkimystä muodostaa länsimaiden yhteinen rintama Kiinaa vastaan”.
Purraa huolestuttaa ennen muuta Suomen ja muiden länsimaiden riippuvuus Kiinasta ja sen massiivisesta tuotantokapasiteetista.
– Samanlaiset ongelmat, mitä Euroopalla on suhteessa Venäjään, ovat suhteessa Kiinaan vielä moninkertaiset. Jos huonosti käy, niistä tulee vielä hyvin vahingollisia, Purra varoittaa.
Jokisipilän mukaan perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma on puolueen historiassa merkittävä askel, sillä aiemmin puolueen ulkopoliittisesta linjasta ei ole saatu yhtä selkeää kuvaa.
Sisäpoliittisista kysymyksistä enemmän kiinnostuneiden perussuomalaisten ulkopoliittista linjaa leimasi Jokisipilän mukaan pitkään tietynlainen epämääräisyys, vaikka puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini toimi vuosien ajan ulkoministerinäkin.
Jokisipilän mukaan perussuomalaisten ohjelma on ”Riikka Purran näköinen”, sillä Purra on halunnut tehdä perussuomalaisista vakavasti otettavamman puolueen ja ottaa etäisyyttä puoluetta pitkään määrittäneeseen populismiin.
– Jos tätä vertaa Timo Soinin kauden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ohjelmamateriaaliin, niin kyllähän tämä on ihan eri maailmasta. Tässä yksilöidään suuri määrä kantoja erilaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin ja argumentoidaan niiden puolesta. Tässä on selvästi siirrytty poispäin populismista, Jokisipilä pohtii.