Reutersin lähteet: Trumpin vaatimus ei saa tukea Nato-maissa – kompromissi mahdollinen
Uutistoimisto Reutersin haastattelemien virkamies- ja asiantuntijalähteiden mukaan Nato-maat eivät tue Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin vaatimusta puolustusmenojen nostosta viiteen prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta.
Naton nykyisen tavoitteen mukaan jäsenvaltioiden tulisi käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tavoitteen täyttää 32 maasta vain 23, joista yksi on Suomi. Viime vuonna Suomi käytti puolustusmenoihin noin 2,3 prosenttia bkt:staan.
Reutersin virkamieslähteet sanovat olevansa Trumpin kanssa samaa mieltä puolustusmenojen lisäämisestä, mutta sanovat viiden prosentin tavoitteen olevan poliittisesti ja taloudellisesti mahdoton lähes kaikille jäsenmaille. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi satoja miljardeja dollareita lisärahoitusta.
Tiistaisessa tiedotustilaisuudessaan Trump kohautti vaatimalla Grönlantia ja Panaman kanavaa Yhdysvaltain hallintaan ja vihjaamalla Kanadan liittämisestä osaksi Yhdysvaltoja.
Hän myös toisti aiemman uhkauksensa, ettei Yhdysvallat suojele liittolaisia, jotka eivät saavuta Naton puolustusmenotavoitetta.
Reutersin lähteiden mukaan Nato-maissa on halua löytää puolustusmenotavoitteesta kompromissi. Asiasta sovitaan todennäköisesti Naton huippukokouksessa Haagissa kesäkuussa. Lähteiden mukaan sopua kirittävät Trumpin puheiden ohella pelot Venäjän hyökkäyksestä Nato-maahan.
Tärkeimmät avoimet kysymykset ovat, mikä Naton uusi puolustusmenotavoite on ja riittääkö se tyydyttämään Trumpin. Eräät lähteistä odottavat, että Naton 32 jäsenmaata sopivat pitkän kiistelyn jälkeen noin kolmen prosentin tavoitteesta BKT:stä.
Monet Reutersin haastattelemat virkamiehet ja analyytikot näkevät Trumpin viiden prosentin ehdotuksen tarkoituksellisen korkeana avaustarjouksena neuvottelujen käynnistämiseksi.
He odottavat Trumpin tyytyvän kolmen prosentin tasoon, jota hän piti esillä viimevuotisen presidentinvaalikampanjansa aikana. Sekin vaatisi venymistä monilta jäsenmailta, jotka tällä hetkellä jäävät alle kahden prosentin tavoitteen.
− Näyttää siltä, että muutos tulee tapahtumaan, Italian puolustusministeri Guido Crosetto sanoo Reutersille. Italia, jonka puolustusmenot ovat noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, on niiden kahdeksan Naton jäsenmaan joukossa, jotka eivät täytä nykyistä tavoitetta.
− En usko, että se on viisi prosenttia, mikä olisi mahdotonta melkein jokaiselle maailman kansakunnalle tällä hetkellä, mutta… Se ei tule olemaan kaksi (prosenttia), jonka saavuttamiseksi kamppailemme jo nyt, mutta se tulee olemaan enemmän kuin kaksi, Crosetto jatkaa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet Euroopan maat ovat lisänneet puolustusmenojaan, mutta tiukan julkisen talouden aikana hallitusten ei ole helppoa löytää ylimääräisiä miljardeja, joita edes kolmen prosenttiin pääseminen vaatisi.
Ukrainan naapurimaa Puola käyttää bruttokansantuotteestaan puolustukseen Nato-maista eniten – viime vuonna lukema oli 4,12 prosenttia. Sitä seuraavat Viro 3,43 prosentilla ja Yhdysvallat 3,38 prosentilla.
Nato arvioi vuonna 2024 jäsentensä yhteenlasketuiksi puolustusmenoiksi noin 1 475 miljardia dollaria. Tästä noin 968 miljardia dollaria tulee Yhdysvalloista ja 507 miljardia dollaria Euroopan maista sekä Kanadasta. Kokonaiskeskiarvo on noin 2,71 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta.
Puolustustalouden asiantuntija Fenella McGerty International Institute for Strategic Studies -ajatushautomosta sanoo Reutersille, että viimeaikaisesta kasvusta huolimatta kestää vuosia ennen kuin maat alkavat saavuttaa uusia puolustusmenotavoitteita.
− Vaikka Eurooppa jatkaisi tätä aivan poikkeuksellista kasvua – joka oli vuonna 2024 yli kymmenen prosenttia − kestäisi silti vielä kymmenen vuotta päästä edes kolmeen prosenttiin bkt:sta, hän sanoo.