Republikaanien murskavoitto jää saamatta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija
Republikaanien murskavoitto Yhdysvaltojen välivaaleissa on jäämässä haaveeksi, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén STT:lle.
– Jos olisi tulossa murskavoitto, kyllä se näkyisi jo siinä, että republikaanit olisivat saaneet enemmän edustajainhuoneen paikkoja varmistettua itselleen ja enemmän kisoja olisi pystytty jo julistamaan heille, Lindén sanoo.
Edustajainhuone näyttää menevän republikaaneille, mutta odotettua tiukemmin. Teoriassa edustajainhuone voisi vielä kallistua jopa demokraateille, mutta todennäköistä se ei ole.
Senaatin kohtalo sen sijaan on täysin auki.
Auki olevissa ratkaisevissa senaattorikisoissa demokraatit näyttävät olevan ääntenlaskennassa hienoisessa johdossa.
Lindén arvioi, että senaatin kokoonpano saattaa hyvinkin ratketa vasta joulukuussa Georgian tiukan tilanteen vuoksi. Jos Georgian senaattorivaalissa yksikään ehdokkaista ei saa yli 50:tä prosenttia äänistä, järjestetään osavaltiossa 6. joulukuuta täytevaali.
Lindénin mukaan demokraatit ovat pärjänneet odotettua paremmin varsinkin siihen nähden, että istuva demokraattipresidentti Joe Biden on hyvin epäsuosittu, inflaatio korkealla ja välivaaleissa oppositio on perinteisesti menestynyt.
Toisaalta ilmassa on ennen vaalipäivää ollut myös merkkejä siitä, että republikaanien ”punainen aalto” ei olisi iskemässä aivan täydellä voimalla.
Lindén luonnehtii tilannetta jopa jonkinlaiseksi torjuntavoitoksi demokraateille.
Demokraattiäänestäjät vaikuttavat olleen aktiivisia, mikä voi liittyä moneen eri asiaan.
– Voi olla, että heihin vetosi kuitenkin viime kädessä median ja Bidenin paljon esillä pitämä huoli vaalikieltäjistä ja demokratian uhasta, vaikka aiemmin mielipidemittauksissa näytti, ettei tämä teema ollut lyönyt läpi, Lindén sanoo.
Toisaalta myös republikaanien voittoa povanneet ennusteet ovat voineet herättää halun vaikuttaa lopputulokseen, Lindén pohtii.
Erittäin pieni enemmistö edustajainhuoneessa tekisi politiikan teosta republikaaneille hankalaa, vaikka puolue saisi myös senaatin hallinnan, Lindén sanoo.
– Jos heillä on tosi tosi pieni enemmistö edustajainhuoneessa, kuten demokraateilla on nyt ollut, siitä seuraa se, että puolueen sisäiset ristiriidat ja erimielisyydet muuttuvat ratkaiseviksi, Lindén sanoo.
Koska puolueet ylittävästä yhteistyöstä on nykyisin tullut harvinaista, puolueiden rivit eivät voi rakoilla, jos lakiesityksiä halutaan saada läpi.
Ennusteiden mukaan jopa yli puolet republikaanien edustajainhuoneen ryhmästä voisi vaalien jälkeen olla edustajia, jotka ovat kiistäneet vuoden 2020 Yhdysvaltojen vaalien tulokset.
– Vaalikieltäjät ovat usein aika äärimmäisiä ja väheksyvät kompromisseja. Se tarkoittaisi sitä, että myös puolueen sisällä on vaikea tehdä kompromisseja, Lindén sanoo.
Toistaiseksi on kuitenkin vielä auki, kuinka vaikutusvaltainen ryhmä vaalikieltäjistä republikaanien sisälle muodostuu.
Ex-presidentti Donald Trumpin tukema republikaani J.D. Vance on televisiokanavien ennusteiden mukaan nousemassa senaattiin Ohion osavaltiosta.
Monien muiden ”trumpilaisten” republikaanien osalta tilanne näyttää kuitenkin Lindénin mukaan varsin tasaiselta.
Myös tappioita on tullut: Pennsylvanian kuvernöörikisassa äärioikeistolainen salaliittoteoreetikko Doug Mastriano hävisi demokraattiehdokas Josh Shapirolle.
Trumpin tuki ja vaalivilppiväitteiden toistelu ei siis tässä vaiheessa näytä olleen vaaleissa ainakaan mikään ratkaiseva menestystekijä.
– Toistaiseksi näyttää, että se ei ole ollut paras tie voittoon, sillä kisoista on tullut niin tasaisia ja murskavoitot ovat jääneet haaveeksi, Lindén arvioi.
Myös monet osavaltiotason vaalit ovat edelleen auki. Osavaltion tasolla äänestetään viroista, joita pidetään keskeisenä vaalien järjestämisen kannalta, joten vaalikieltäjien mahdollinen valinta näihin rooleihin on herättänyt huolta.
Vaalitulos voi tietää myös päänvaivaa Trumpille, sillä republikaanien Ron DeSantis ottaa Floridan kuvernöörikisassa tukevan voiton. DeSantisista on povattu mahdollista haastajaa Trumpille republikaanien esivaaleihin, jos entinen presidentti lähtee uudestaan ehdolle presidentiksi.
Vaalitulos tarjoaa Lindénin mukaan DeSantisille hyvän pohjan, jos hän haluaa pyrkiä valtakunnan politiikkaan.
Lindénin mukaan alustavasti näyttää siltä, että vaaleissa nähdään niin sanottuja ”split ticketejä”, eli yhden äänestäjän äänten jakautumista eri puolueille virasta riippuen.
Tutkija pitää ilmiötä kiinnostavana siihen nähden, kuinka paljon identiteettipolitiikka ja kahtiajako Yhdysvalloissa nykyisin korostuu.
– Jos tullaan näkemään paljon äänten jakamista kahdelle eri puolueelle samalta äänestäjältä, se kertoo siitä, ettei kuitenkaan läheskään kaikkia koske tällainen syvään juurtunut (tapa), että äänestetään sokeasti yhtä puoluetta eikä tarvitse edes miettiä, ketä ehdokkaat ovat.