Raakun rahallinen arvo lähes kolminkertaistuu, naalilla jättipomppaus

Monien rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien rahallinen arvo nousee kesäkuun alusta ympäristöministeriön päivitettyä lajien arvot.

Arvo annettiin yhteensä 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Monille rauhoitetuille lajeille on annettu arvo nyt ensimmäistä kertaa.

Lajin arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Uusissa arvoissa on huomioitu myös inflaation merkitys.

Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo lähes kolminkertaistuu, kun sen arvo nousee 589 eurosta 1 495 euroon. Raakkujen hinta nousi suureksi puheenaiheeksi viime kesänä, kun tuhansia raakkuja kuoli Suomussalmen Hukkajoella. Raakkujen yli oli ajettu lukuisia kertoja metsäkoneilla.

Sen sijaan merikotkan arvo putosi merkittävästi. Lajin tilanne on parantunut suojelutyön myötä, joten sen arvo laski 7 400 eurosta 407 euroon.

Jatkossa Suomen arvokkain laji on naali, jonka hinta nousi 7 400 eurosta yli 17 600 euroon.

Tunnettuja rauhoitettuja kasvilajeja ovat muun muassa hämeenkylmänkukka, jonka arvo on jatkossa noin 1 500 euroa, ja kangasvuokko, jolle asetettiin noin 500 euron arvo.

Lajien suojelua koskevien luonnonsuojelulain säännösten noudattamista valvovat ely-keskukset. Jos rikkomusepäilyjä tulee, tutkii tapaukset poliisi, kertoo STT:lle ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esko Hyvärinen. Viranomaisilla ei ole kuitenkaan resursseja käydä riittävästi valvomassa alueita, joissa suojeltuja lajeja on.

– Esimerkiksi kangasvuokon kohdalla on havaintoja, että niitä käydään luonnosta ottamassa puutarhoihin, mutta tekijän selvittäminen on yleensä aika mahdotonta, jos silminnäkijöitä ei ole, Hyvärinen sanoo.

Vaikka valvominen on hankalaa, arvioidaan lajien arvottamisen lisäävän tietoisuutta ja nostavan kynnystä rikkoa luonnonsuojelulakia.

Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa antaneensa uuden asetuksen lajien arvoista edellisen asetuksen vanhentumisen takia. Edellinen asetus ei ollut ajan tasalla nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luettelon kanssa. Edellinen asetus annettiin vuonna 2002.

Hyvärisen mukaan jatkossa arvoja on tarkoitus päivittää useammin kuin yli 20 vuoden välein. Pelkästään jo inflaatio vaikuttaa arvojen vanhenemiseen nopealla tahdilla. Arvoja pitäisi päivittää viimeistään, kun rauhoitettujen lajien luetteloihin tulee muutoksia tai tulee uusi uhanalaisuusarvio.

– Kun tällaisia keskeisiä lajien rahallisiin arvoihin vaikuttavia tekijöitä päivitetään, silloin olisi paikallaan tehdä myös arvojen päivitys, Hyvärinen toteaa.