"Pyhä Javelin" ja tappava turkkilainen drooni Ukrainan turvana – amerikkalaisohjus iskee tankkeihin ylhäältä päin
Sotien uutisoinnissa ja analysoinnissa osan huomiosta saavat aina niissä käytetyt aseet ja asejärjestelmät.
Esimerkiksi vuoden 1982 Falklandin sodasta muistetaan Argentiinan Exocet-ohjukset ja brittien Harrier-hävittäjät ja vuoden 1991 Persianlahden sodasta Israelin käyttämät Patriot -ohjukset.
Ukrainan sodassa hehkutusta ovat saaneet muun muassa ukrainalaisten käyttämät amerikkalaiset Javelin -panssarintorjuntaohjukset.
Javelin (suom. keihäs) on niin sanottu ammu ja unohda -tyypin ase, jossa ohjus hakeutuu itse maaliinsa laukaisun jälkeen.
Erityisominaisuutena on niin sanottu pehmeän laukaisun tekniikka, jossa ohjuksen moottori syttyy vasta laukaisuputken ulkopuolella. Ominaisuus tekee ohjusta käyttävän sotilaan vaikeammaksi havaita ja mahdollistaa aseen käytön ahtaammissa tiloissa esimerkiksi kaupunkisodassa.
Joko istualtaan tai polvelta yleensä laukaistavan ohjuksen tehokas kantama on noin 2500 metriä. Noin 22 kiloa painavan aseen käyttö ei ole aivan halpaa, sillä yksittäisen ohjuksen hinnaksi on arvioitu reilut 150 000 euroa.
Tehokkaaksi Javelinin tekee sen kaksoisontelopanos, jonka etupanos räjäyttää ensin panssarivaunun varsinaisia panssarilevyjä suojaavan reaktiivipanssaroinnin. Tämän jälkeen varsinainen pääpanos läpäisee varsinaisen panssaroinnin.
Javelin -ohjuksen”kataluutta” lisää niin sanottu top attack -kyky. Ohjus iskee ylhäältä päin esimerkiksi panssarivaunun tykkitorniin, jonka yläosassa panssarointi ei yleensä ole vahvimmillaan. Venäläiset ovat yrittäneet suojata vaunujaan Javelineja vastaan tornin päälle pystytetyillä metallisilla häkkikyhäelmillä, mutta ilmeisesti melko huonolla menestyksellä.
Yhdysvallat ei suostunut aseistamaan Ukrainaa Javelineilla vielä Barack Obaman presidenttikaudella, kun Venäjä miehitti Krimin. Donald Trumpin kaudella linja muuttui ja Yhdysvallat alkoi varustaa Ukrainaa Javelinein. Ukraina on saanut satoja ohjuksia myös lisäapuna jo ennen sotaa ja sodan aikana.
Sodan aikana Javelinista on tullut jo kirjaimellisestikin ikoninen Ukrainan vastarinnan symboli. Meeminä on levinnyt piirros Uuden testamentin Magdalan Mariasta, joka pitelee sylissään amerikkalaisohjusta, ”Pyhää Javelinia”.
Sodan alkuvaiheissa suurta huomiota saivat myös Ukrainan turkkilaiset Bayraktar-taisteludroonit, jotka osoittivat tehokkuutensa jo Armenian ja Azerbaidzanin syksyllä 2020 Vuoristo-Karabahin hallinnasta käymässä lyhyessä sodassa.
Ukraina osti Bayraktar -drooneja vuonna 2019 ja käytti niitä jo viime vuonna Itä-Ukrainan separatistijoukkoja vastaan. Ennen sotaa Turkki ja Ukraina sopivat laajemmasta yhteistyöstä, ja drooneja on ollut tarkoitus jatkossa valmistaa myös Ukrainassa.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainalla arveltiin olevan noin 20 Bayraktar TB-2 -droonia. Niiden avulla on väitetty tuhotun yli 30 venäläisajoneuvoa ja Venäjän Buk-ohjuskalustoa. Ukraina on myös julkistanut videokuvaa onnistuneesta drooni-iskusta.
Erilaisia kauko-ohjattavia lennokkeja on käytetty sodissa tiedusteluun jo parikymmentä vuotta, mutta täsmäaseita ampuvien taisteludroonien rooli on kasvanut huomattavasti.
Näyttävimpiä viime vuosien droonisuorituksia on Yhdysvaltojen tammikuussa 2020 Bagdadin lentoasemalla tekemä isku, jossa Yhdysvallat surmasi iranilaiskenraali Quasem Suleimanin MQ-9 Reaper -sotalennokeista laukaistuin Hellfire-ohjuksin.