Putoaako Kekkonen ulkopolitiikan linjasta?

Paasikiven linja on viime aikoina korvannut monissa ulkopolitiikan määrittelyissä keskustan hellimän Paasikiven–Kekkosen linjan.

Maan toiseksi pitkäaikaisin ulkoministeri Paavo Väyrynen puhuu uusimmassa kirjassaan koko ajan Paasikiven linjasta. Hän toistelee julkisuudessa toivettaan, että presidentti Sauli Niinistö pitäisi Suomen Paasikiven linjalla ja sotilaallisesti liittoutumattomana.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen mukaan keskustan sisällä ei ole käyty keskustelua termeistä. Ei myöskään Paasikivi-seurassa, jota Vanhanen johtaa.

Vanhanen sanoo, että Paasikiven linja -nimike on historiallinen eikä sitä ole aikoihin käytetty Suomen ulkopoliittisen nykylinjan määrittelyssä. Hänkin sanoo käyttävänsä sitä silloin, kun hakee vertailua erityisesti 40-luvun lopun asetelmiin.

– 50–80-lukujen linjan kuvauksessa Paasikiven–Kekkosen linja on kuvaavampi.

Vanhanen muistuttaa, että presidentti J.K. Paasikivi joutui kaudellaan keskittymään Neuvostoliitto-suhteeseen.

– Hän oli siinä äärirealisti ja nojasi siihen, että voimapolitiikalla on maailmassa asemansa.

– Kekkosen myötä Suomi haki liikkumatilaa itselleen pitäen kuitenkin huolta luottamuksellisista itä-suhteista, Vanhanen määrittelee.

– Ehkä nykyaikana, jos halutaan puhua asemoitumisestamme puhdaspiirteisen voimapolitiikan ja geopolitiikan realiteetteihin, niin silloin Paasikiven linjalla on käsitteenä kuvaavampi sisältö. Se vie ajatukset rauhansopimusta neuvottelevan maan tilanteeseen, jossa meillä ei ollut ainuttakaan tukijaa, hän pohdiskelee.

Väyrynen kertoo huhtikuussa julkaisemassaan blogissa, miksi hän puhuu Paasikiven eikä Kekkosen linjasta.

Ensiksikin hän haluaa härnätä kokoomuslaisia. Paasikivi oli kokoomuslainen, mutta ei saanut linjalleen juurikaan tukea kokoomuksesta.

– Kokoomus tuli Paasikiven linjalle viimeisenä, vasta 1970-luvulla, ja on siltä ensimmäisenä livennyt, Väyrynen letkauttaa.

Toiseksi Väyrynen sanoo haluavansa pelkistää Suomen turvallisuuspolitiikan ytimen:

– Paasikiven mukaan meidän tulee hoitaa oma ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme siten, että suurvaltanaapurimme ei tarvitse pelätä oman turvallisuutensa olevan Suomen alueen kautta uhattuna.

Väyrynen toteaa Urho Kekkosen jatkaneen Paasikiven linjalla. Samalla hän avarsi Suomen ulkopolitiikkaa länsimaiden suuntaan. Väyrynen korostaa, että Kekkonen joutui taistelemaan linjansa puolesta.

Hän muistuttaa, että oikeistovoimat yrittivät suistaa Suomen Paasikiven linjalta 50- ja 60-luvulla. 1970-luvulla Kekkonen joutui puolustamaan linjaansa kommunistien ja vasemmistodemarien hyökkäyksiä vastaan.

– Me Kekkosen linjan kannattajat voimme ylpeinä sitä puolustaa. Urho Kekkosen kaudella Suomen itsenäisyys vahvistui ja toteutimme johdonmukaista puolueettomuuspolitiikkaa, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.

Pekka Perttula kertoo gradussaan, että Paasikiven–Kekkosen linja putkahti ensi kerran julkisuuteen syksyllä 1955.

Maalaisliiton keskushallitus päätti ottaa ilmaisun presidentinvaalien teemaksi. Maalaisliiton toimitsijat laskivat, että lause ”Rauhallisen kehityksen turva, Paasikiven–Kekkosen linja” osoittaa valitsijoille luonnollisen vallanperimysjärjestyksen.

Kekkosen hallituksen ulkoministeri Johannes Virolaisen kirjoitti 19. syyskuuta Maakansaan arvion Moskovan neuvotteluista, joissa itänaapuri lupasi palauttaa Porkkalan: ”Syystä on alettu puhua Paasikiven-Kekkosen linjasta.”

Kekkonen valittiin presidentiksi 60 vuotta sitten, helmikuussa 1956.