Putin tuskin suostuisi neuvottelemaan Ukrainasta Trumpin kanssa, arvioi yhdysvaltalaistutkija
Turvallisuuspolitiikan Helsinki Security Forum -tapahtumassa kummitteli mahdollisuus Donald Trumpin paluusta Valkoiseen taloon, vaikka tiukan vaalitaiston tulos on kaikkea muuta kuin selvä.
Teemasta riippumatta aihe nousi toistuvasti esiin eri keskusteluissa, eivätkä näkymät Euroopalle ja erityisesti Ukrainalle olleet valoisia.
Yhdysvaltalaisen CSIS-ajatushautomon ohjelmajohtajan Max Bergmannin mukaan on käytännössä selvää, että Yhdysvaltain tuki Ukrainalle romahtaisi Trumpin valinnan myötä. Sen sijaan Trumpin mainostamaan mahdollisuuteen neuvotella sodalle päätös Venäjän presidentin Vladimir Putin kanssa hän ei usko.
– Trump haluaisi varmaan kovasti saada Nobelin rauhanpalkinnon, mutta en näe syytä miksi Putin neuvottelisi Ukrainasta, koska hän voi vain odottaa, kunnes rahantulo (Yhdysvalloista) loppuu ja Ukraina on otettavissa, Bergmann sanoi lauantain keskustelussa.
Sen sijaan Putinia voisivat kiinnostaa kovastikin neuvottelut Venäjän aiemmista ehdotuksista, kuten puolustusliitto Naton laajentumisen perumisesta ja paluusta vuoden 1997 tilanteeseen. Bergmannin mukaan myös Trump saattaisi ainakin harkita tällaista ajatusta.
Yhdysvaltalaistutkijat myös kehottivat Euroopan maita pitämään rivit yhtenäisinä ja välttämään ryhtymästä kilpailuun Trumpin suosiosta. American Enterprise -instituutin tutkimusjohtaja Kori Schake arvioi, että etenkin Suomen ja Puolan kaltaisilla mailla voisi olla tällaiseen todellista houkutusta
– Älkää antautuko mielistelykilpaan ja ryhtykö ostamaan (Trumpille) kullattuja golfmailoja. Se ei johda mihinkään ja on vain noloa maille, jotka sellaiseen ryhtyvät, sanoi Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Derek Shearer.
Yhdysvaltain tuen loppuminen asettaisi Ukrainan tosi hankalaan rakoon, koska Bergmannin mukaan Eurooppa ei kykene sitä aukkoa paikkaamaan. Olemassa olevat asevarastot, jotka eivät olleet järin suuria alun perinkään, on jo tyhjennetty. Puolustusteollisuuden ylösajossa ollaan jo vuosi pari myöhässä.
Saman analyysin jakaa myös rauhantutkimuslaitos Siprin ohjelmajohtaja Barbara Kunz.
– Onko meillä mitään muuta mahdollisuutta kuin Venäjän tyynnyttely? Jotta meillä olisi vaihtoehtoja ilman amerikkalaisia, meillä pitäisi olla myös sotilaallista voimaa, hän sanoi.
Demokraattien Kamala Harrisin voiton tapauksessa Bergmann ennustaa Ukrainan saavan tukea Yhdysvalloista entiseen malliin. Merkittävää lisäystä siihen lienee turha toivoa, sillä Ukrainan sota kuitenkin Yhdysvaltojen kansalaisille melko etäinen asia, vaikka Venäjästä ei yleisesti maassa pidetä.
Yhdysvaltalaiset eivät myöskään halua sekaantua suoraan ulkomaisiin konflikteihin, joten Yhdysvaltain aktiiviselle puuttumiselle Ukrainan sotaan olisi Bergmannin mukaan vaikeaa löytää tukea.
– Ukrainalaiset ovat painostaneen kovasti presidentti Joe Bidenia, ja osin ihan aiheellisesti, mutta Yhdysvalloissa ei ole toista varteenotettavaa poliitikkoa, joka olisi kovempi haukka Ukrainan tukemisessa, Bergmann muistutti.
Olipa Yhdysvaltain vaalitulos mikä tahansa, eurooppalaisilla on joka tapauksessa paljon tehtävää Venäjän uhkaan vastaamisessa.
Helsinki Security Forumin perjantain keskustelussa kokonaisturvallisuudesta kävi ilmi, että aseiden ja ammusten lisäksi puutetta on vaihtelevasti myös kriisitietoisuudesta, joskaan ei yhtä paljon kuin kaukana Yhdysvalloissa.
Viron puolustusvoimien komentajan, kenraalimajuri Andrus Merilon mukaan armeijat voittavat taisteluita mutta kansakunnat sotia. Ilman kriisitietoisuutta ja kiireen tuntua mikään ei muutu.
– Kaikki on pantava peliin. Kyse ei ole vain puolustusmenojen prosenttiosuudesta, Merilo sanoi.
Barbara Kunzin mukaan esimerkiksi Saksan puolustuspoliittisessa keskustelussa ratkaisevin tekijä ei edelleenkään ole käsitys uhasta vaan budjettimenot.
Suomen puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan mukaan olisi myös tärkeää mieltää se, paljonko kukin on yksilötasolla valmis tinkimään omasta elintasostaan valmiuden ja varustautumisen nimissä.
Vaikka katseet ovat nyt Ukrainassa, kenraalien mukaan Venäjän tavoitteet eivät rajoitu vain siihen.
Merilon mukaan pitää ymmärtää, että nyt ei eletä enää sodanjälkeistä vaan sotaa edeltävää aikaa ja että uuden sodan estämiseksi pitää tehdä kaikki mahdollinen. Siinä tärkeitä on ensi sijassa auttaa Ukrainaa voittoon.
– Jos sota päättyy Ukrainan kannalta epäedullisesti, niin silloin niin kutsuttu rauha on vain tauko. Kuka on seuraava? Meillä on joka tapauksessa rajan takana vihainen Venäjä, pahimmassa tapauksessa voimaantunut Venäjä, Jaakkola sanoi.