Purra vastaa Saarikolle: Matalapalkka-alojen työperäisessä maahanmuutossa vakavia ongelmia – "Vaikea uskoa, ettei se olisi myös ministerin tiedossa"
Perussuomalaiset ei vastusta työperäistä matalapalkkamaahanmuuttoa huvikseen, vaan siksi, että se aiheuttaa kustannuksia veronmaksajalle ja on julkisen talouden kestävyyden kannalta negatiivista, puolueen 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa tiedotteessaan.
Purra kertoo vastaavansa kirjoituksellaan valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.), joka ilmoitti Ylellä tiistaina 13. heinäkuuta haluavansa Suomeen asennemuutoksen ja reilusti lisää ulkomaisia työntekijöitä, myös suorittaville aloille.
Purran mukaan julkinen talous kärsii matalapalkka-alojen työperäisestä maahanmuutosta.
– Näiden henkilöiden saamat palkat ja maksamat verot jäävät huomattavasti jälkeen kantaväestöstä. Nettotulonsiirrot ovat negatiiviset kantaväestöön nähden eli muuttajat saavat paljon enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Mikäli huomioidaan perheenyhdistetty puoliso, ovat sekä työllisyysaste, työtulot että nettotulonsiirrot vieläkin negatiivisempia, Purra sanoo.
Purra kirjoittaa, että kyseessä ei ole ulkomaalaisvastainen propaganda vaan tilastollinen tosiasia.
– Tosiasioita ovat myös palkkakehityksen hidastuminen, työehtojen väärinkäytökset ja laaja hyväksikäyttö sekä tietenkin se, että Suomessa on jo valmiiksi valtava joukko kouluttamattomia työttömiä tai alityöllistettyjä, Purra jatkaa.
Purra kirjoittaa, että matalapalkka-aloille saapuvien henkilöiden työllisyys myös laskee muutamien vuosien maassaolon jälkeen.
– Esimerkiksi ministeri Saarikon hehkuttamista maatalouden töistä onnistutaan hyvin helposti irtisanoutumaan ja siirtymään pois työmarkkinoilta, vaikkapa kielikoulutukseen, ja silti voidaan jäädä maahan. Koska itse saan tästäkin ilmiöstä paljon työnantajilta tietoa, minun on vaikea uskoa, että se ei olisi myös ministerin tiedossa, Purra sanoo.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja toteaa myös, että kannusteet jatkaa työssä ovat matalien palkkojen aloilla huonot verrattuna sosiaaliturvan varassa elämiseen.
Asian ääneen sanominen ei ole kenenkään syyllistämistä, Purra lisää.
– Sen jälkeen kun matalalla palkalla Suomeen työskentelemään tullut ihminen on vakiinnuttanut oleskelunsa maassa, eli saanut oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden, hän huomaa nopeasti samat heikot työnteon kannustimet kuin suomalainenkin, eli matalan käteen jäävän palkan eteen ei kannata käydä töissä, koska voi yhtä hyvin elää sosiaaliturvan varassa.
Ratkaisuksi Purra esittää sitä, että työlupaan ei liittyisi oikeutta sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin, sekä tiukasti valikoitua maahanmuuttoa.