Puolustusvoimien joukkorakenne menee uusiksi – sodan ajan joukot jaetaan operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin
Puolustusvoimien joukkorakenne uudistuu. Sodan ajan joukot jaetaan jatkossa käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin.
Valtioneuvoston hyväksymän uuden puolustusselonteon mukaan paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi.
– Tämä ei vaikuta sodanajan joukkojen kokonaisvahvuuteen, se pysyy siellä 280 000:ssa, Puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen selvitti selonteosta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kivisen mukaan muutoksella selkiytetään myös maavoimien joukkorakennetta johtamisen näkökulmasta.
– Muutos luo paremman kyvyn suunnata maavoimien operatiivisia joukkoja joustavasti tarpeen mukaan koko maan alueelle.
Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista.
Samalla paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee. Viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli korostuvat.
Paikallisjoukoilla ylläpidetään maanpuolustuksen valtakunnallista reagointikykyä kaikissa turvallisuustilanteissa, mahdollistetaan operatiivisten joukkojen tehokas käyttö sekä turvataan puolustuksen ja yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toimintoja.
Muutoksen myötä paikallisjoukkoihin kuuluu nykyistä enemmän joukkoja, joita voidaan käyttää taistelutehtäviin myös nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Paikallispuolustuksen joukkoreservillä mahdollistetaan kyky pitkäkestoiseen sodankäyntiin koko valtakunnan alueella.
Kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia lisätään sitä mukaa kuin alueellisia joukkoja poistetaan joukkorakenteesta. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa ja rekrytoinnissa hyödynnetään entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja vapaaehtoisia reserviläisiä.
Maavoimien liikkuvuutta, tulivoimaa ja iskukykyä kehitetään 2020-luvulla uusien panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen hankinnoilla, CV-9030-rynnäkkövaunukaluston päivityksellä sekä panssarintorjunta-aseiden lisähankinnoilla.
Suomi osallistuu johtovaltion roolissa myös monikansalliseen EU:n panssaroitujen ajoneuvojen kehittämishankkeeseen, jossa muun muassa parannetaan arktista liikkuvuutta kehittämällä
telakuorma-autojen korvaaja.
Maavoimille hankitaan kevyttä lennokkikalustoa ja uuden sukupolven pimeätoimintavälineitä. Liikkuvalla ja tulivoimaisella tykistöjärjestelmällä korvataan osa vanhenevasta tykistöstä.
Maavoimien kykyä pitkän kantaman tulenkäyttöön kehitetään kasvattamalla raskaan raketinheitinjärjestelmän kantamaa merkittävästi nykyisestä noin 80 kilometristä uusin ampumatarvikkein.
Merivoimissa otetaan vuosien 2022-2027 aikana käyttöön neljä uutta Pohjanmaa-luokan korvettia.
Selontekokaudella otetaan käyttöön myös uusi yli 200 kilometrin etäisyydelle kantava pintatorjuntaohjusjärjestelmä, vedenalaista sodankäyntikykyä vahvistavat torpedot ja modernisoituja miinoja.
Pintatorjuntaohjusjärjestelmät asennetaan Pohjanmaa-luokan korvetteihin, pintatorjuntaohjuspattereihin sekä peruskorjattuihin Hamina-luokan ohjusveneisiin. Torpedojärjestelmät asennetaan Pohjanmaa-luokan ja
Hamina-luokan aluksiin. Hamina-luokka varustetaan uudella taistelunjohtojärjestelmällä.
Ilmavoimien uudet monitoimihävittäjät otetaan asteittain käyttöön vuodesta 2025 alkaen ja samalla aloitetaan luopuminen nykyisestä Hornet-kalustosta. Ilmatorjuntaan hankitaan korkealle kantava ohjusjärjestelmä.
Selonteon mukaan valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Suomen toimintaympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi ja edellyttää riittävän valmiuden ylläpitämistä ja uusiin teknologioihin liittyvän osaamisen kehittämistä.
Puolustusministeri sanoi kantavansa suurta huolta Puolustusvoimien henkilöstömäärän mitoituksesta ja henkilöstön jaksamisesta.
– Nykyinen henkilöstömäärä ei pidemmällä tähtäimellä yksinkertaisesti riitä, Kaikkonen tuskaili.
Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy selonteon mukaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien lisäksi korostuvat kyber- ja informaatiotoimintaympäristöt sekä avaruus. Arktisten lähialueiden merkitys kasvaa.
Nyt valmistunut puolustusselonteko järjestyksessään toinen erikseen laadittu puolustusselonteko. Edellinen selonteko valmistui helmikuussa 2017.