Savola ja Könttä: Puolustusselonteko vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja -tahtoa
Keskustaedustajat Mikko Savola ja Joonas Könttä katsovat tänään julkaistun puolustusselonteon vahvistavan kansallista puolustuskykyä ja -tahtoa.
He pitävät hyvänä voimakasta panostusta kansallisen puolustuksen perusasioihin, maa-, meri- ja ilmavoimien suorituskykyjen vahvistamiseen.
Savola ja Könttä kuuluvat puolustusselonteon parlamentaariseen seurantaryhmään.
– Suomen puolustus on vahvasti kansallisissa käsissä. Kehittyvä asevelvollisuus, koulutettu ja harjoitettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat puolustuksemme kulmakiviä, he sanovat tiedotteessa.
Panostukset kyberpuolustukseen ja hybridiuhkien torjumiseen vahvistavat varautumistamme uusiin uhkiin, Savola ja Könttä toteavat.
– Kyber- ja informaatiopuolustuksen vahvistamisen myötä Suomi kytkeytyy yhä vahvemmin kansainväliseen toimintaympäristöön, jossa myös yksityisen sektorin yrityksillämme on kasvavia mahdollisuuksia.
Savolan ja Köntän mukaan paikallisjoukkojen määrän lisääminen vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi parantaa koko maan puolustamista, tärkeiden kohteiden suojaamista ja viranomaisyhteistyötä.
– Reserviläisten paikallistuntemus ja siviilissä hankittu osaaminen kyetään paikallisjoukkojen myötä hyödyntämään entistä paremmin. Paikallisjoukkoja voidaan käyttää nopeasti kehittyvissä tilanteissa ja joukkoreservillä mahdollistetaan kyky myös pitkäkestoiseen toimintaan koko Suomessa, Savola ja Könttä sanovat.
Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa kansallista puolustuskykyä, keskustaedustajat linjaavat.
– Suomi painottaa kahdenvälisessä yhteistyössä avain oikein niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.
– Tässä keskeisessä roolissa on Ruotsi, jonka kanssa puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita, Könttä ja Savola toteavat.