Puolustusvoimain ex-komentaja Lindbergille ei syytettä Lemmenjoen kostean ”kertausharjoituksen” jälkipyykistä

”Ei näyttöä syyllistymisestä tahalliseen tai edes huolimattomuudesta tehtyyn palvelusrikokseen”
Puolustusvoimat

Puolustusvoimain ex-komentaja Jarmo Lindbergiä vastaan ei nosteta syytettä Lemmenjoella syksyllä 2017 järjestetyn sidosryhmätilaisuuden jälkihoidosta, tiedottaa syyttäjälaitos.

Lindbergiä epäiltiin palvelusrikoksesta sillä perusteella, että hän ei olisi ryhtynyt tarpeeksi aktiivisesti kurinpitotoimiin alkoholinhuuruisen tilaisuuden tapahtumien ja jälkitoimien selvittämiseksi.

– Asiassa ei ole syytteen nostamisen edellyttämää näyttöä kenraalin syyllistymisestä tahalliseen tai edes huolimattomuudesta tehtyyn palvelusrikokseen, syyttäjä kirjoittaa tiedotteessa.

Lindbergin alainen Ilmavoimien ex-komentaja, kenraalimajuri evp. Sampo Eskelinen tuomittiin hovioikeudessa sakkoihin, koska hänen katsottiin viivytelleen esitutkinnan aloittamista tilaisuudessa öykkäröineestä alaisestaan Karjalan Lennoston entisestä komentajasta eversti evp. Markus Päiviöstä.

Eskelisen syytettä käsitellään vielä korkeimmassa oikeudessa.

Lindbergiä epäiltiin, koska hän on Eskelisestä seuraava lenkki kurinpidollisessa komentoketjussa. Lain mukaan ylemmän kurinpitoesimiehen on tartuttava toimeen, ellei alempi esimies ryhdy toimenpiteisiin rikoksen johdosta.

Aiemmin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa on tullut esiin, että Lindberg sai lokakuussa 2017 Eskeliseltä Lemmenjokea koskevan sähköpostin. Eskelinen kertoi korkeimmassa oikeudessa informoineensa Lindbergiä asiasta.

Silti tutkintapyyntö Päiviön törttöilystä Lemmenjoella tehtiin vasta joulukuun puolivälissä. Hovioikeuden mukaan vasta sen jälkeen, kun Pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikkö puuttui tilanteeseen.

Syyttäjä katsoo, että Puolustusvoimain komentajan ensivaiheessa saamat tiedot everstin käyttäytymisestä Lemmenjoen harjoituksessa olivat olleet lähinnä alustavia esitietoja ja sellaisina epätäsmällisiä.

– Saamiensa tietojen perusteella Puolustusvoimain komentaja on ollut oikeutetusti siinä käsityksessä, että everstin asia oli Ilmavoimien esikunnan selvitettävänä, ja Ilmavoimien komentaja määrää tarvittaessa esitutkinnan suoritettavaksi, tiedotteessa sanotaan.

Syyttäjän mukaan Lindberg ei myöskään viivytellyt Ilmavoimien komentajaa koskevan esitutkinnan aloittamisessa.

– Arvio siitä, onko Ilmavoimien komentajaa ollut syytä epäillä rikoksesta, oli voitu tehdä vasta, kun Lemmenjoen harjoituksen johtajana toimineen everstin esitutkinta oli valmistunut.

Lindberg teki tutkintapyynnön Eskelisen viivyttelystä kesäkuussa 2018 sen jälkeen kun Pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikkö oli kertonut hänelle, että edellytykset esitutkinnalle täyttyvät.

Syyttäjä katsoi, että Lindberg määräsi esitutkinnan aloitettavaksi Eskelisen toimista ilman aiheetonta viivästystä.

Lindbergin pesti loppui viime elokuun alussa, eikä hän tavoitellut jatkokautta. Hänen tilalleen Puolustusvoimien johtoon astui Pääesikunnan päällikkönä toiminut kenraaliluutnantti Timo Kivinen, joka sai samalla ylennyksen kenraaliksi. Lindberg toimi komentajana viisi vuotta.

Ilmavoimien vapaaehtoiseksi harjoitukseksi ja kertausharjoitukseksi kutsuttu sidosryhmätilaisuus järjestettiin 22.–24. syyskuuta 2017 Inarissa, Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitsevalla Ilmavoimien Lapinmajalla.

Karjalan lennoston tilaisuutta johti eversti, nykyään evp. Markus Päiviö. Mukana olivat muiden muassa itäsuomalainen pankinjohtaja, Kuopion kaupunginjohtaja, Nurmeksen kaupunginjohtaja ja energiayhtiön toimitusjohtaja.

Harjoituksen ohjelmaan kuului muun muassa sotilaskoulutusta, vierailu porotilalla ja kullankaivajien haudalla, tietovisa, illallistamista ja saunomista.

Alkoholin käyttö oli tilaisuudessa sallittu, ja sitä tarjottiin myös Puolustusvoimien puolesta.

Vappupäivänä 2019 irtisanoutunut Päiviö käyttäytyi Helsingin hovioikeuden mukaan harjoituksessa osallistujia kohtaan niin epäasiallisesti, että rikkoi lakia. Hänet tuomittiin viime kesänä sakkoihin esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta.

Humalainen Päiviö oli oikeuden mukaan kutsunut esimerkiksi Karjalan lennoston henkilöstöä homorunkkareiksi sekä nimitellyt lennoston esikuntapäällikköä munattomaksi. Muutkaan osallistujat eivät säästyneet hänen kärkkäältä kielenkäytöltään.

Hovioikeus katsoi kesällä myös, että Päiviön esimies, Ilmavoimien entinen komentaja Eskelinen laiminlöi kurinpitovelvollisuuttaan ja olisi tuskin tehnyt ollenkaan tutkintapyyntöä Päiviöstä, ellei häntä olisi siihen kehotettu.

– Esitutkinnan viivästyminen on ollut omiaan aiheuttamaan erityisesti harjoitukseen osallistuneiden ja lennoston henkilökunnan keskuudessa sen käsityksen, että korkeassa upseerinvirassa olevia ei kohdella oikeudenhoidossa samalla tavoin kuin muita sotilaita, totesi hovioikeus tuomiossaan.

Eskelinen selvitti kuitenkin asiaa Ilmavoimien sisällä ja kiistää edelleen korkeimmassa oikeudessa syyllistyneensä laiminlyönteihin saati rikokseen. Näin ollen hovioikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Puolustusvoimat oli saanut kolhuja kilpeensä jo esimerkiksi Merivoimissa ja Ilmasotakoulussa esiin tulleista jääviysepäilystä.

Päiviön ja Eskelisen tapausten jälkeen Puolustusvoimat kiristi muun muassa sidosryhmätilaisuuksien järjestämistä koskevaa ohjeistustaan, ja armeijan henkilöstölle on järjestetty kertausluentoja hyvästä hallintotavasta.