Puolustusministeriö haluaa riskianalyysin Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta – yhtiö tunnustaa Venäjä-kytköksen riskin projektille
Puolustusministeriö haluaa, että Fennovoiman edistämästä Hanhikiven ydinvoimalasta laaditaan riskianalyysi. Ministeriö on esittänyt, että analyysilla täydennetään voimalan vaatimaa rakentamislupapäätöstä.
Analyysissa tulisi ministeriön mukaan esimerkiksi huomioida venäläistuella toteutettavan hankkeen geopoliittisia riskejä sekä hankkeeseen osallistuvan Rosatom-konsernin kytkös Venäjän turvallisuuspoliittisten päämäärien ajamiseen.
– Tällaisten riskianalyysien tekeminen on jossain määrin yleistynyt. Näemme aiempaa selkeämmin, että sellaiseen voisi tässä yhteydessä olla syytä, puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikköä johtava Sara Kajander kertoo STT:lle.
Kajanderin mukaan analyysin laatisi useista eri viranomaisista ja asiantuntijoista koottu työryhmä.
Hän ei kommentoi, millaisia vaatimuksia analyysi voisi asettaa hankkeelle tai voisiko se uhata koko hankkeen toteutumista. Hänen mukaansa kyseinen kysymys olisi analyysissa selvitettävä asia, samoin kuin se, millaisia riskejä kytkös Venäjälle tuo hankkeeseen.
– Niitäkin pitäisi selvittää riskianalyysissa. Jos asia olisi meidän näkökulmastamme selvä, se olisi nostettu lausunnossa esille, Kajander sanoo.
Esitys riskianalyysista kuuluu osaksi ministeriön tuoreinta lausuntoa ydinvoimalahankkeesta, joka on tarkoitus toteuttaa Pyhäjoelle Pohjois-Pohjanmaan rannikolle.
Lausunto on annettu työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) syyskuun puolivälissä, koska Fennovoima on aiemmin tänä vuoden keväänä päivittänyt voimalan rakentamislupahakemusta.
Lupahakemuksen päivittämisen tarve tuli esille TEM:n ja Fennovoiman välisissä palavereissa, kertoo yhtiön projektijohtaja Jouni Takakarhu. Alkuperäisestä hakemuksesta on kulunut vuosia, joten hankkeen eri osa-alueilla on ehtinyt tapahtua kehitystä.
Uudessa lausunnossaan puolustusministeriö kiinnittää huomiota myös hankkeen taloudellisiin ja geopoliittisiin riskeihin sekä vetoaa siihen, ettei ydinvoimalan polttoainetta hankita yksinomaan Venäjältä.
Vastaavia huomioita ministeriö toi esille jo aiemmassa lausunnossaan vuonna 2014, mutta tällä kertaa asioita on avattu perusteellisemmin. Kajander kiistää, että puolustusministeriö olisi tiukentanut kantaansa Hanhikivi 1-voimalahanketta kohtaan.
– Kyllähän nämä asiat on nostettu esille aikaisemmin. Nyt niitä on kuvattu laajasanaisemmin. Olemme nähneet, että aiempaa lausuntoamme ei ole huomioitu, Kajander sanoo.
Ministeriön mukaan polttoaineen hankinnan hajauttaminen olisi ”erittäin keskeistä”, kuten hankkeen periaatepäätöksessä on aikanaan linjattu. Aiemmassa lausunnossa ministeriö vain toi ilmi, ettei polttoaineen osto ollut enää hajautettua.
Laitoksen polttoaine ostettaisiin ainakin ensimmäiset kymmenen vuotta yksinomaan Rosatomin kautta. Hankintaa voi sen jälkeen jatkaa Venäjältä, mutta sopimukset mahdollistaisivat hankinnan myös muualta.
– Se on tarkastettu, että maailmalta löytyy polttoainetta, joka soveltuu myös tähän reaktoriin, Fennovoiman Takakarhu sanoo.
Hanhikiven ydinvoimalahanke on kiinteästi kytköksissä Venäjään, sillä venäläinen valtionyhtiö Rosatom on tytäryhtiöidensä kautta Fennovoiman osaomistaja ja laitostoimittaja.
Puolustusministeriön mukaan hankkeessa tulee tunnistaa se, että maailmanlaajuinen pyrkimys irtautua fossiilisista polttoaineista saattaa vaikuttaa siihen, miten energiaa käytetään globaalin vallankäytön välineenä.
– Kun energiamurroksen yhteydessä uudentyyppiset käyttövoimaratkaisut otetaan käyttöön, fossiiliseen energiaan vahvasti nojaavilla talouksilla on painetta sopeuttaa omaa järjestelmäänsä näihin muutoksiin. Tällöin voi nousta esille erilaisia ristiriitatilanteita, Kajander sanoo.
Kun Fennovoima haki valtiolta periaatepäätöstä hankkeelle vuonna 2009, puolustusministeriö ei lausunut asiasta mitään. Tuolloin hankkeessa toimi saksalainen energiakonserni E.ON. Myöhemmin E.ON vetäytyi hankkeesta, ja sen korvasi Rosatom.
Ministeriö on suhtautunut myönteisesti siihen, että voimala parantaisi Suomen huoltovarmuutta. Sähkön tuonti kattaa noin viisi prosenttia energiankulutuksesta ja noin 20 prosenttia sähkönkulutuksesta Suomessa.
– Lähtökohtaisesti uuden ydinvoimalan rakentaminen ja sen olemassaolo parantaa energiaomavaraisuutta. Toki hajautetulla polttoaineratkaisulla tilanne olisi selkeämpi, Kajander sanoo.
Puolustusministeriö kiinnitti lausunnossaan huomiota myös Venäjän talouskehityksen ja Venäjä-pakotteiden luomiin epävarmuuksiin, mitkä voivat sen mukaan heijastua voimalahankkeen rahoitukseen.
Keväällä huhtikuussa päivitetyssä hakemuksessa myös Fennovoima itse on myöntänyt turvallisuuspolitiikan varjostavan voimalan rakentamista. Sen jälkeen, kun Rosatom on tullut osalliseksi projektiin, länsimaat ovat asettaneet Venäjälle useita pakotteita, esimerkiksi Krimin valloittamisen myötä.
– Kansainvälisten suhteiden heikkeneminen ja pakotteet voisivat vaikuttaa etenkin projektin etenemiseen aikataulussa ja projektin rahoitukseen, yhtiö katsoo päivitetyssä hakemuksessaan.
Hankkeen venyminen on jo nyt nostanut sen kustannuksia. Projektin kustannusarvio on nykyisin 7–7,5 miljardia euroa. Haarukka on kasvanut puolella miljardilla eurolla.
Kasvaneet kustannukset ovat pääosin Fennovoiman oman organisaation kuluja, sillä laitoksen toimitussopimus on kiinteähintainen.
Takakarhu ei ota kantaa siihen, miten yhtiön omistajat ratkaisevat tarvittavan rahoituksen kasvamisen. Fennovoimassa on mukana yli 40 kunnallista energiayhtiöitä.
– Omistajat ovat sitoutuneet rahoittamaan projektin. Siellä ei ole summalle mitään takalautaa. Kyseessä on ollut alun perin arvio, jota tarvittaessa päivitetään, hän sanoo.
Kaksi kolmasosaa Fennovoimasta omistaa Voimaosakeyhtiö SF, jonka muodostavat lukuisat suomalaiset energiayhtiöt ja eräät kookkaat teollisuusyritykset. Mukana ovat muun muassa Fortum, Turku Energia ja Vantaan Energia sekä Outokumpu ja SSAB. Lopusta kolmanneksesta vastaa Rosatom.
Takakarhu arvioi, että Rosatomin osallisuuden synnyttämä poliittinen keskustelu on rauhoittunut, eikä hankkeessa ole nähtävissä erityistä poliittista riskiä. Projektijohtaja myös näkee, että Rosatomin osallisuus auttaa turvaamaan hankkeen rahoitusta ja osaamista. Hän ei usko, että voimalahanke päätyy pakotelistalle.
– Jos tilanne menee niin pitkälle, että asetetaan pakotteita, joissa Rosatom tai tämä projekti on mukana, totta kai ne voivat vaikuttaa hankkeeseen.
Hanhikiven voimalahanke on ollut pitkä. Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen alun perin vuonna 2015.
Valmistumisaikataulu on venähtänyt viisi vuotta. Alkuperäisen aikataulun mukaan voimalan rakentamisen piti olla vuoden 2021 aikoihin loppusuoralla niin, että yhtiö voisi hakea käyttölupaa.
Nyt Fennovoiman tavoitteena on saada rakentamislupa valtiolta kesään 2022 mennessä. Rakentamislupaa ei voi saada ennen kuin Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut hankkeesta myönteisen turvallisuusarvion.
Turvallisuusarvion laatiminen on puolestaan kesken, sillä Fennovoima ei ole toimittanut STUK:lle kaikkea sen kaipaamaa materiaalia. Viranomainen on ilmaissut varauksensa materiaalin ripeästä saamisesta.
– Fennovoiman – – arvion mukaan puuttuvien asiakirjojen ensimmäiset toimitukset ajoittuvat vuodelle 2021. Tähän sisältyy STUKin arvion mukaan epävarmuuksia huomioiden aiempien toimituserien viiveet, STUK kertoi syyskuussa lausunnossaan.
Takakarhu kertoo, että Fennovoiman tavoitteena on toimittaa viimeiset tarvittavat materiaalit viranomaiselle tammikuussa. Tämän jälkeen lupa-aikataulun pitävyydessä ei tosin ole pelivaraa, jos käsittely STUK:ssa venyy tai viranomainen esittää suuria korjauksia.
– Siinä on pieni aikatauluriski, että rakentamisluvan saaminen voi viivästyä syksylle, mutta yritämme kesään vielä, Takakarhu sanoo.
STUK:n projektipäällikkö Janne Nevalainen korostaa, ettei viranomainen kommentoi Fennovoiman esittämän aikataulun realistisuutta.
– Meidän on vaikea antaa arviota, kun luvitussuunnitelmaa ei ole sisässä ja aineistotoimituksia on yhä tulossa. Arvioimme sitä sitten pala kerrallaan. Me emme ole tämän hankkeen aikataulutoimisto, Nevalainen sanoo.
Fennovoima ja laitoksen toimittava Rosatomin tytäryhtiö Raos Project ovat luovuttaneet STUK:lle kaivattua aineistoa erissä. Nevalaisen mukaan ratkaisu hankaloittaa siihen perehtymistä, miten voimalan eri järjestelmät toimivat yhdessä.
– Se on rakentamislupavaiheen turvallisuusarvion keskeinen idea, että laitoksen toimintaa katsotaan kokonaisuutena.
Luvitussuunnitelmassa Fennovoiman pitäisi kertoa STUK:lle, missä järjestyksessä se toimittaa dokumentteja ja miten ne muodostavat loogisen kokonaisuuden. Alun perin huhtikuuhun mennessä odotettua suunnitelmaa toivotaan nyt marraskuussa.
Ydinenergia-asetus määrittää kymmenen selvitystä, jotka rakentamisluvan hakijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle.
Niistä laajin on turvallisuusseloste, josta Nevalaisen arvion mukaan viranomainen on saanut noin puolet. Toinen laaja kokonaisuus, todennäköisyysperusteinen riskianalyysi, puuttuu kokonaan.
– Riskianalyysista olemme saaneet materiaalia vastaavasta referenssilaitoksesta, mutta aineiston pitää koskea spesifisti Hanhikiveä, Nevalainen sanoo.
Takakarhu tunnustaa, että viivästyksissä on osittain ollut kyse venäläisten ja suomalaisten standardien eroista. Hänen mukaansa Rosatomilla meni yllättävän paljon aikaa sopeutua STUK:n vaatimuksiin ja länsimaisiin standardeihin.
Hän nostaa esille tarpeen käydä läpi niin rakennusmääräyksiä, sähköstandardeja kuin automaatioon liittyviä järjestelmiä.
– Lopputuotteessa ero ei ole järin suuri, mutta heidän pitää iso määrä suunnittelua päivittää länsimaisten standardien mukaan. Siinä on yksinkertaisesti paljon työtä, Takakarhu sanoo.
Hän myös huomauttaa, että Hanhikivelle työstetään maan ensimmäistä reaktoria nykyisten ydinturvallisuusohjeiden mukaan.
STUK:n Nevalainen ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta, että suomalaisten viranomaisten vaatimukset ydinvoimaloille olisivat muuttuneet keskeisesti. Hänen mukaansa niihin on tehty viime vuosina lähinnä selkeytyksiä ja jopa helpotuksia.
– Toki voi olla sellaista, että jos laitokset on laadittu jonkin muun maan vaatimuksia vasten, niin ei ole ymmärretty suomalaisia vaatimuksia. Siitä johtuen täytyy esimerkiksi tehdä sitten lisäanalyyseja tai muutettava järjestelmiä tai rakenteita, Nevalainen sanoo.
Fennovoiman nykyarvion mukaan Hanhikiven voimalan kaupallinen käyttö alkaa vuonna 2029.
Pyhäjoella voimala-alueen rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Fennovoima on jättänyt myös tilavarauksen toiselle reaktorille. Takakarhu huomauttaa, että päätöstä toisesta reaktorista ei ole kuitenkaan tehty.
– Infrastruktuuri ei enää kovin paljon vaadi muutoksia, jos toinen reaktori tulisi. Toisen reaktorin kustannukset olisivat silloin aika paljon pienempiä kuin ensimmäisellä, hän sanoo.