Puolustusministeri Häkkänen: USA on yhä sitoutunut Natoon, mutta Euroopan otettava enemmän vastuuta laskusta
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo STT:lle olevansa hyvin vakuuttunut, että Yhdysvallat on sitoutunut yhä Natoon Euroopan kanssa. Häkkäsen mukaan viesti on selkeä: Euroopan tulee tehdä enemmän ja yhteistyö säilyy hyvänä.
Häkkänen kommentoi asiaa Münchenin turvallisuuskonferenssissa, jossa hän kertoi tavanneensa yhdysvaltalaisia senaattoreita ja yhdysvaltalaisia puolustusalan vaikuttajia. Hän kehottaa laittamaan jäitä hattuun.
– Naton suhteen voimme olla ihan rauhallisin mielin. Kyse on nyt siitä, että Euroopan maiden pitää lähteä ajamaan ihan konkreettisesti ja nopeasti puolustusmenotasoja ylös. Viesti tuli selväksi, nyt on otettava ryhtiliike kaikissa maissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa lisää rahoja puolustukseen.
– Ja se tarkoittaa, että jäsenmailta pitää saada lisää menoja puolustukseen. Sitä se tarkoittaa suomeksi sanottuna. Että ei tämä ole mikään uutinen, ja tämä on tehtävissä. Amerikka ei ole lähdössä pois, mutta laskun painopistettä siirretään.
Erillinen kysymys tästä on Ukrainan ja rauhan tuen järjestely, mihin liittyy haastetta, Häkkänen myöntää.
Hänestä Euroopan viesti on ollut sirpaleinen, ja maanosan tulee nyt saada nopeasti kasaan yhteinen näkemys ja tavoite neuvotteluihin. Hän pitää siksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) aloitetta ylimääräisestä EU-huippukokouksesta hyvänä.
– Nyt se keskeinen kysymys on, että kykeneekö Eurooppa kasaamaan omat taloudelliset, sotilaalliset ja poliittiset resurssinsa, jotta olisi yhteinen suunnitelma, mitä Eurooppa haluaa.
Häkkänen sanoo, että Naton puolustusmenojen lisätarve selviää todennäköisesti kesän puolustusministerikokoukseen mennessä. EU:ssa taas pitää lisärahoittaa puolustusteollisuuden lisähankkeita, joista myös EU:ssa parhaillaan keskustellaan.
Häkkänen sanoi tavanneensa myös Ukrainan puolustusministeriön ja asevoimien johtoa. Näiden toive oli, että Ukrainan tukea vahvistetaan myös käytännön tasolla. Tämä parantaisi konkreettisesti Ukrainan neuvotteluasemia.
– Se parantaa neuvotteluasemia, eivät juhlapuheet. Katse täytyy pitää pallossa, Häkkänen sanoo.
Hän myös sanoo, että Ukrainan kokonaisjärjestelyiden osalta on kerrottu vasta ”alkuvirkkeet”. Häkkänen huomauttaa, että myös Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi osoitti lauantain puheensa nimenomaan Euroopan maiden johtajille. Euroopalla on mahdollisuus nousta mukaan pöytiin.
– Nyt tarvitaan Euroopan maiden merkittävää taloudellista vipuvoimaa. Omat puolustuskyvykkyydet vahvaksi, Ukrainan tuki vahvaksi ja neuvotteluihin Ukrainan tuesta yhteisellä viestillä, Häkkänen listaa.
Zelenskyin ehdotusta eurooppalaisesta armeijasta Häkkänen sanoo pitävänsä hieman kaukaisena kysymyksenä. Syy tähän on se, että Euroopassa on jo Nato.
Oman erillisen organisaation sijaan Häkkänen katsoo, että eurooppalaisempi Nato tulee syntymään lähivuosina, koska Yhdysvallat haluaa joka tapauksessa Euroopan vahvistavan omia puolustuskykyjään.
STT kysyi Häkkäseltä, voiko Yhdysvallat jättää Ukrainan oman onnensa nojaan ja vastuun sen turvaamisesta täysin Euroopalle.
– En lähde arvailemaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Mutta kyllä amerikkalaiset täällä ymmärtävät, että Ukrainan sodan lopputulema on nyt tavallaan se perintö, joka (presidentti Donald) Trumpin hallinnolta jää. Ja jos se päättyy pannukakkuun, siitä jää todella huono jälki, kuten Afganistanista jäi Joe Bidenin hallinnolle, Häkkänen sanoo.