Puolueet ovat presidenttiehdokkaille kiusallinen kumppani

Puolueita työnnetään presidentinvaaleissa aktiivisesti taka-alalle.

Sauli Niinistöllä ja Paavo Väyrysellä on kansanliikkeensä, ja Pekka Haaviston kampanjassa vihreiden roolia on huolella häivytetty.

Pesäeron teko puolueisiin johtuu osin siitä, että presidentinvaalit ovat leimallisesti henkilövaalit. Suorassa kaksivaiheisessa kansanvaalissa on kyettävä kokoamaan äänestäjiä yli puoluerajojen.

– Puolueen tunnukset tai ohjelmat eivät erityisesti vaaleissa näy, koska kyseessä on henkilövaali, sanoo Haaviston kampanjapäällikkö, viestintäyrittäjä Riikka Kämppi.

Kämppi veti myös Haaviston aiempaa presidentinvaalikampanjaa, josta tuli suuri menestys. Vuoden 2012 Haavisto-ilmiö ei johtunut puolueesta.

Kyse oli onnistuneesta some-kampanjasta ja siitä, että Haaviston ajamille asioille kuten vähemmistöjen oikeuksille oli tilausta.

Tälläkin kertaa ehdokkaat yrittävät erottua kansaa puhuttavilla ilmiöillä. Puolueiden häivyttäminen ei johdu vain vaalin luonteesta.

Luottamus puolueisiin on murentunut, ja niiden kautta vaikuttaminen ei enää kiinnosta äänestäjiä. Puolueet ovat muuttuneet ehdokkailleen jopa taakaksi, arvioi erikoistutkija Mari K. Niemi Turun yliopistosta.

– Tartutaan ennemmin johonkin muuhun teemaan kuin puolueen ideologiaan, ja sillä koetetaan erottua.

Puolueiden raha ja kenttätyö kuitenkin kelpaavat yhä. Niinistön tukiyhdistys ei huoli puolueilta rahaa, mutta kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat vahvasti mukana kampanjatyössä.

Niinistön kampanjapäällikkö on hänen erityisavustajansa Pete Pokkinen, joka on avustanut myös kokoomusministereitä.

Haaviston kampanjabudjetista noin viidennes tulee vihreiltä. Kämpin mukaan puolueella on vahva rooli kenttätyössä.

Keskustan Matti Vanhasen kampanjassa puolue näkyy ja kuuluu.

Keskusta, SDP ja perussuomalaiset luottavat yhä perinteiseen malliin, jossa puolue rahoittaa kampanjasta leijonanosan. Keskustan Matti Vanhasen kampanjassa puolue myös näkyy ja kuuluu. Kampanjailme on perinteisen keskustalainen: on vihreitä Matti-ämpäreitä, pinssejä ja apiloita.

– Puolue ei ole eikä aio olla taustalla, sanoo Vanhasen kampanjapäällikkö, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska.

Myös SDP:n kampanja nojaa tyypillisiin vasemmistoteemoihin kuten tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin.

– Kampanjaviestinnässä halutaan nostaa enemmän henkilöä kuin puoluetta, sillä nämä ovat henkilökeskeiset vaalit. Mutta jos katsoo sitä, mitä vapaaehtoiset tekevät ja mistä rahoitus tulee, puolueen rooli on merkittävä, sanoo Tuula Haataisen kampanjasta vastaava Jenny Suominen, joka toimii myös SDP:n järjestöpäällikkönä.

– Puolueiden ei pidä mennä siihen, että hävetään omaa roolia.

Vasemmistoliiton Merja Kyllösen kampanja pyörii sekin pitkälti puoluerahalla. RKP:n Nils Torvaldsin kampanjarahoitus tulee puolueelta ja sitä lähellä olevilta säätiöiltä.

Väyrynen luottaa Paavo-mukien myyntiin ja omaan rahaansa.

Perussuomalaisten asema on sikäli muista poikkeava, että puolueella on hajoamisensa jälkeen selvä tarve korostaa omaa rooliaan kampanjassa.

– Puolueella on vahva rooli kampanjassamme, koska koemme, että se on osin myös puolueen näkyvyyttä ja puolueen linjojen esiin tuontia, sanoo Laura Huhtasaaren kampanjapäällikkö, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.