Professori Uusitalo SK:ssa: Oppivelvollisuuden nosto 18 vuoteen voi olla hallituksen tärkein poliittinen päätös
Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen saattaa olla hallituksen merkittävin poliittinen päätös, kirjoittaa Roope Uusitalo Suomen Kuvalehden Näkökulma-palstalla.
Noston hyöty riippuu Uusitalon mukaan ratkaisevasti siitä, mikä olisi koulutukseen osallistumisen vaihtoehto. 16-vuotiailla vaihtoehdot eivät ole kovin hyviä nykymaailmassa: nuorten työllistyminen ilman koulutusta on vaikeaa.
Uusitalon mukaan Nato-hakemuksen olisi jättänyt mikä tahansa muukin hallitus, ja tarpeesta elvyttää koronarajoitusten runtelemaa taloutta vallitsi yksimielisyys. Myös eläkeputken lakkauttaminen ja jonkinlainen sote-uudistus olisivat toteutuneet muillakin kokoonpanoilla.
Sen sijaan oppivelvollisuusiän nostoa vastustettiin ankarasti eikä se välttämättä olisi toteutunut, jos vallassa olisi ollut toisenlainen hallituskokoonpano.
Ensimmäinen uudistuksen kohteena oleva ikäluokka olivat keväällä 2021 peruskoulun päättäneet nuoret, joiden oppivelvollisuus jatkuu 18 vuoden ikään saakka eli jonnekin ensi vuoden puolelle.
– Uudistus ei tee toisen asteen tutkintoa peruskoulun tapaan pakolliseksi. Koulutuksen jatkaminen 18 vuoden ikään asti kasvattaa silti toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä ja sitä kautta edistää työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa, Uusitalo kirjoittaa.
Opetushallituksen seurantatietojen mukaan 99 prosentilla peruskoulun keväällä 2021 päättäneistä oli opiskelupaikka syyskuun 2021 lopussa. Ilman paikkaa oli vain 600 eli noin 2 000 nuorta vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Uusitalon mukaan aloittaneet myös pysyvät koulussa, tai keskeyttäneet aloittavat uudessa koulutuksessa. Keväällä 2022 koulutuksen ulkopuolella oli suunnilleen sama määrä nuoria kuin edellisenä syksynä.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–18-vuotiaista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella 5 000–6 000 nuorta.
– Uudistuksessa ei pohjimmiltaan ole kyse lukiolaisten läppäreistä tai kokkikoulun veitsien hinnasta, eikä edes verotuloista tai valtiontalouden tasapainosta. Kyse on siitä, miten mahdolliset koulupudokkaat pidetään mukana yhteiskunnassa. Onnistumisesta saattaa olla hyötyä yhteiskunnallekin, mutta varsinaisia hyötyjiä ovat oppivelvolliset itse, Uusitalo kommentoi.