Professori toivoo, että Suomi kriminalisoisi henkisen väkivallan

Suomessa olisi perusteltua pohtia henkisen väkivallan kriminalisoimista, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.

Mallia voisi ottaa Ruotsista, jossa henkiseen väkivaltaan puuttuva laki tuli voimaan heinäkuun alussa. Suomesta vastaava suoraan henkistä väkivaltaa koskeva lainsäädäntö puuttuu.

– Muut Pohjoismaat ovat henkisen väkivallan kriminalisoineet, Tolvanen kertoo STT:lle.

Tolvanen oli tekemässä vuonna 2023 julkaistua oikeusministeriön selvitystä, jonka mukaan psyykkisestä väkivallasta rangaistaan Suomessa pahoinpitelynä äärimmäisen harvoin. Ongelmana on se, että henkistä väkivaltaa ei aina tunnisteta. Myös sen konkreettisten seurausten osoittaminen voi olla vaikeaa, mutta nykyinen laki vaatii sitä.

Selvityksessä ehdotetaankin, että toisen ihmisen itsemääräämisoikeuden vakava loukkaus olisi rangaistavaa pelkästään sillä perusteella, että se olisi omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta.

– Silloin mentäisiin samalla periaatteella kuin mennään vaikka seksuaalirikoksissa, joissa riittää, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä, Tolvanen sanoo.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan henkinen väkivalta voitaisiin kriminalisoida nimikkeellä pakottava kontrolli, joka olisi henkistä väkivaltaa laajempi käsite. Naisten Linjan toiminnanjohtaja Sari Laaksonen kertoo STT:lle järjestön kannattavan sitä, että pakottavasta kontrollista tehtäisiin laitonta.

Laaksosen mukaan pakottavaan kontrolliin kuuluu esimerkiksi eristämistä sosiaalisista kontakteista, ystävistä ja perheestä sekä pukeutumisen määrittelyä, rahankäyttöön puuttumista ja erilaista arkisen käyttäytymisen rajoittamista.

Aina uhri ei itse tunnista olevansa henkisen väkivallan kohteena, mutta sen seuraukset voivat olla vakavat. Laaksosen mukaan on yleistä, että uhri häpeää ja syyllistää itseään, on masentunut ja ahdistunut.

Väkivaltaisessa ihmissuhteessa on välillä hyviäkin aikoja, ja väkivallan tekijä voi pyytää tekojaan anteeksi.

– Sen jälkeen ollaan taas vähän niin kuin varpaillaan. Meidän työssämme näkyy myös se, että uhri yrittää käyttäytyä tekijää miellyttävällä tavalla välttääkseen sen seuraavan räjähdyksen.

Laaksonen kertoo ihmettelevänsä, miksi henkisen väkivallan kriminalisointi ei ole edennyt. Muun muassa Suomen allekirjoittaman Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvova ryhmä on huomauttanut Suomea asiasta jo kahdesti.

– Argumentti vastaan on ollut se, että ilmiötä on vaikea vaikea tunnistaa ja vielä vaikeampi näyttää toteen, Laaksonen kertoo.

Eduskunnassa puolestaan tuli vireille alkuvuonna lakialoite, jonka tavoitteena on pakottavan kontrollin kriminalisointi. Aloitteen on allekirjoittanut viitisenkymmentä kansanedustajaa.

Emeritusprofessori Tolvasen mukaan se, että henkistä väkivaltaa voi olla vaikea todistaa, ei ole peruste jättää sitä kriminalisoimatta. Myös muun muassa raiskaus- ja ihmiskaupparikosten toteen näyttäminen voi olla haastavaa, mutta tässäkin on hänen mukaansa onnistuttu.

Tolvanen näkee, että myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin sanottuun eheyttämiseen voitaisiin puuttua kriminalisoimalla henkinen väkivalta.

– Eheytyshoitoja ei tarvitsisi säätää rangaistavaksi erikseen, Tolvanen sanoi.