Presidentti Niinistö kohahdutti pohtimalla ulkopolitiikan työnjakoa – puhemies Vanhanen varoittaa hätiköidyistä johtopäätöksistä: “En korostaisi sitä ajatusta, että presidentin valta heikkenisi“
Presidentti Sauli Niinistö yllätti kuulijansa spekuloimalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden työnjakoa tiistaina suurlähettiläspäivillä.
– Sanottakoon nyt selvästi: kannatan voimakkaasti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista, silläkin uhalla, että se vähentäisi tasavallan presidentin valtaoikeuksia, presidentti painotti.
Puhe nosti välittömästi tapetille perinteiset pohdinnat Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon ristiriitaisuudesta. Presidentin valtaoikeuksien heikentyminen tarkoittaisi todennäköisesti pääministerin aseman vahvistumista ulkopolitiikan kurssin määrittäjänä.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kuitenkin arvioi, ettei presidentin puheesta kannata vetää hätiköityjä johtopäätöksiä.
– En näe millään tavalla pulmallisena nykyistä presidentin ja valtioneuvoston välistä työnjakoa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Vanhanen toteaa.
Ulkopolitiikan konkari uskoo, että presidentti Niinistö halusi ensisijaisesti alleviivata EU- yhteistyön syventämisen tärkeyttä.
– En korostaisi sitä ajatusta, että presidentin valta pienenisi tai heikkenisi (EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventyessä).
Perustuslain mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.
Sen sijaan valtioneuvosto vastaa ”Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä”.
Vanhanen kuitenkin huomauttaa, ettei Suomi voi harjoittaa EU:n piirissä erilaista ulkopolitiikkaa kuin kansallisesti.
– Meidän hyvin pitkäaikainen tavoitteemme on ollut se, että EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tiivistetään. Ei ole ollut tähänkään mennessä ongelma, että sopiminen on ollut hallitusvetoista.
Vanhasen mukaan presidentti Niinistön puhe edustaa linjaa, jota Suomi on noudattanut jo parin vuosikymmenen ajan.
– Olisi pikemminkin outoa, jos hänellä olisi erilainen linja ja asenne kuin hallituksella ja eduskunnalla.
