Presidentti Niinistö kantaa huolta keskusteluilmapiiristä ja tahallisesta väärinymmärtämisestä – "Tämä kehitys meidän on katkaistava"

Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan suomalaisten tavasta keskustella ja kohdella toisiaan.

Niinistö muistutti uudenvuodenpuheessaan, että kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä ja sen myötä turvallisuudestamme.

– Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme, presidentti sanoi.

Niinistön mukaan suomalaisten tapa keskustella on nopeasti muuttunut.

– Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat ”me”, tuolla väärässä olevat ”he”.

Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy presidentin mukaan tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin, Niinistö muistutti.

– Tämä kehitys meidän on katkaistava. Kyse ei ole yksinomaan siitä, millainen ilmapiiri olisi keskustelun osapuolille miellyttävämpi. Panoksena on myös Suomen menestyksen tärkein tekijä. Toistemme ymmärtämys.

Ymmärtämyksen ei Niinistön mukaan tarvitse merkitä yksimielisyyttä.

– Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan.

Presidentin mukaan maalittaminen ja vihapuhe ovat uudempaa ilmaisua yleisessä keskustelussa.

– Lainsäätäjämme on kuitenkin ollut kaukaa viisas. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen. Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen.

Suomessa on Niinistön mukaan aivan oikein korostettu vähemmistöjen oikeuksia ja suojattu niitä.

– Yksilöiden loukkaamattomuuden suoja taas on sama kaikille. Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään heidän koetaan kuuluvan. Ja yksilöitä olemme kaikki.

Niinistö pohdiskeli puheessaan myös hallitusten ja pääministerien vilkasta vaihtumista tällä vuosituhannella.

– Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta. Vuodesta 2003 lukien nyt aloittanut hallitus on yhdeksäs ja pääministeri kahdeksas. Aiemmin totuttu täyden vaalikauden rytmi on pudonnut keskimäärin alle kahden ja puolen vuoden.

Niinistön mukaan äkkiseltään luvut voisi tulkita haurastuvan parlamentarismin tai levottoman poliittisen tilanteen aiheuttamiksi, mutta näin ei presidentin mielestä kuitenkaan ole.

– Yksikään hallitus ei ole kaatunut välikysymykseen eikä kertaakaan ole päädytty poliittiseen pattitilanteeseen. Oikeastaan päinvastoin. Kesken kauden eronnutta hallitusta on pikaiseen seurannut uusi hallitus lähes identtisellä ohjelmalla ja kokoonpanolla. Lukuun ottamatta vaihtunutta pääministeriä.

Niinistön mukaan pääministeriltä vaaditaan työssään paljon, ja hänen henkilönsä on jatkuvan tarkkailun alla.

– Hallituksen keulakuvana hän jää näkyvimmin vastaamaan yleisölle ja omilleen ratkaisuista, jotka eivät aina kaikkia miellytä. Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista.

Niinistö kiinnitti samalla jälleen huomiota siihen, että hallitus toimii kollegiona. Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan.

– Tämä kiistaton yhteisvastuu on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta sen muistaminen voi sekä keventää pääministerin taakkaa että rohkaista häntä toimissaan.

Presidentin mukaan politiikassakin tarvitaan työrauhaa.

– Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.

Puheensa lopuksi Niinistö otti suunnan kohti alkanutta uutta vuosikymmentä.

– Tulevaisuuteen ihminen on aina uskonut. Ollut vähän väliä väärässä, sitten korjannut. Ja onnistunut. 

– Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta, presidentti päätti.