Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin kertovat tänään kantansa Nato-jäsenyyden hakemisesta
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat kertomassa Nato-kantansa tänään aamupäivällä. Olisi jättimäinen yllätys, jos he eivät kertoisi kannattavansa Suomen pyrkimystä liittyä sotilasliitto Natoon.
Marin on parhaillaan vierailulla Japanissa, joten ilmoitus tulee todennäköisesti kirjallisena.
Päätös hakea jäsenyyttä on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan harteilla. Presidentti ja pääministeri ovat kuitenkin halunneet pitää eduskunnan mukana jo hakemisesta päätettäessä, minkä vuoksi eduskunta on käsitellyt ja käsittelee asiaa jo ennen jäsenyyden tavoittelua.
Pääministeripuolue sosiaalidemokraatit puolestaan kertoo kantansa lauantaina.
Niinistö kuului aiemmin kokoomukseen, joka on kannattanut Natoa jo 15 vuoden ajan. Presidentti on kuitenkin ollut asiasta pitkään eri linjalla.
Niinistö on sanonut, että käänne hänen ajattelussaan Suomen turvallisuuspolitiikasta tapahtui joulukuun alkupuolella. Tuolloin Venäjä vaati lupauksia siitä, että Nato ei laajene enää itään.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Tuolloin valtiojohto piti tiedotustilaisuuden, jossa Niinistö lausui ikoniseksi muodostuneen kommenttinsa.
– Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät, hän sanoi.
Niinistö ei kuitenkaan vielä tuossa vaiheessa kertonut ajatuksiaan Nato-kannastaan, mutta viitteitä muutoksesta alkoi tulla pala kerrallaan pitkin kevättä.
Maaliskuun jälkipuoliskolla Niinistö kertoi MTV:lle, että hänellä on aika selkeä kanta siihen, tulisiko Suomen hakea Naton jäsenyyttä. Ylen Ykkösaamussa viisi päivää myöhemmin Niinistö ei edelleenkään suostunut sanomaan kantaansa suoraan, mutta totesi kuitenkin Nato-jäsenyyden olevan Suomelle ”riittävin turva”.
Samoihin aikoihin tuli julki Niinistön muuttunut käsitys siitä, miten kansan tuki Nato-jäsenyyden tavoittelulle tulisi mitata.
Niinistö on perinteisesti ajatellut, että Nato-jäsenyys vaatisi neuvoa antavan kansanäänestyksen. Vielä alkuvuodesta hän oli sitä mieltä, että ainakaan mikään tavallinen mielipidekysely ei riitä kansan näkemyksen mittaamiseen. Hän ehti pyöritellä julkisuudessa ajatusta siitäkin, voisiko julkinen sektori toteuttaa tavallista laajemman mielipidemittauksen.
– Sen pitäisi olla äärimmäisen laaja. Silloin ei kyllä olla kaukana kansanäänestyksestä. Olen edelleen sitä mieltä. Suuret ratkaisut, kuten EU-jäsenyys ja Nato-jäsenyys, vaativat kansan kantaa.
Sittemmin Niinistöltä on kuitenkin saatu kuulla selvästi toisenlainen kanta. Maaliskuun lopulla hän oli jo Svenska Ylellä sitä mieltä, että mielipidemittaukset ovat osoittaneet kansan tuen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle.
– En ole havainnut, että joku sanoisi, että tehdyt kyselyt Nato-jäsenyydestä eivät kertoisi, kuinka asia on, hän sanoi ruotsinkielisessä haastattelussa.
Hieman ennen huhtikuun puoltaväliä Niinistö kertoi jo medioille, että Suomen Nato-ratkaisu on valmis ennen puolustusliiton kesäkuun huippukokousta.
Kansan Nato-kanta on muuttunut ennätyksellisessä vauhdissa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaiset hyökkäystoimet Ukrainassa. Tällä viikolla julkaistussa Ylen gallupissa 76 prosenttia halusi Suomen liittyvän Natoon ja vain 12 prosenttia vastusti jäsenyyttä.
Suomen Nato-kevät on ollut niin kiivas, että valtiojohto on joutunut myös lennosta päivittämään omaa ajatteluaan. Vielä tammikuussa pääministeri Marin arvioi uutistoimisto Reutersille, että Suomen liittyminen Natoon nykyisellä hallituskaudella on hyvin epätodennäköistä.
Muutama päivä Venäjän hyökkäyksen jälkeen hän kommentoi tiedotustilaisuudessa suomalaisten Nato-kannan muutosta sanomalla, että muutoksen takana vaikuttaa kaksi asiaa.
– Ensinnäkin se, mikä on se raja, minkä yli Venäjä on mennyt ja mikä on se raja, minkä yli se ei menisi. Ja toinen kysymys liittyy siihen, että jos Venäjä jonkin rajan ylittää, niin olemmeko siinä tilanteessa yksin vai yhdessä muiden kanssa, hän sanoi.
Hän on kuitenkin sanonut, ettei vielä kerro omaa kantaansa, jottei sillä tyrehdyttäisi avointa keskustelua liittoutumisesta.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta tekevät yhdessä päätöksen Natoon hakemisesta. Tämän odotetaan tapahtuvan sunnuntaina, minkä jälkeen hallitus antaa eduskunnalle uuden selonteon.
Eduskunta käsittelee parhaillaan aiempaa hallituksen selontekoa, joka käy läpi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutosta.
Eduskunta voi nopeimmillaan käsitellä asian jo maanantaina, mutta on mahdollista, että siihen menee vähän kauemmin aikaa. Aikatauluun vaikuttaa se, kuinka paljon kansanedustajat haluavat käyttää puheenvuoroja suuressa salissa.
Tämän jälkeen Suomi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi. Naton päämajassa Brysselissä asian odotetaan etenevän nopeasti, mutta puolustusliiton 30 jäsenmaan pitää myös ratifioida liittymispöytäkirja. Jälkimmäisen vaiheen odotetaan vievän 4–12 kuukautta.
Valtiojohto on pitänyt Suomen eduskunnan tiiviisti mukana ja halunnut eduskunnan sitoutumisen jo ennen hakemuksen jättämistä. Eduskunnan varsinainen päätöksenteko Suomen liittymisestä Natoon tapahtuu kuidenkin vasta kaikkien näiden vaiheiden jälkeen.
Toistaiseksi ei ole varmaa tietoa siitä, tarvitaanko äänestykseen jopa kahden kolmasosan enemmistö kansanedustajista.
Suomi on tehnyt Naton kanssa kumppanuusyhteistyötä vuodesta 1994. Suomen Puolustusvoimien on arvioitu olevan varsin hyvin Nato-yhteensopivat. Tätä on edistetty tietoisesti ja testattu yhteisissä sotaharjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa.
Jo vuosia on pidetty edullisena, että Suomi ja Ruotsi etenisivät niin päättäessään Natoon yhtäaikaisesti. Ruotsi on seurannut Suomea omassa Nato-keskustelussaan.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja ulkoministeri Ann Linde ovat sanoneet, että Suomen päätöksellä on Ruotsille väliä.
– Totta kai Suomen päätös vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä Ruotsi päättää, Linde sanoi Suomen-vierailullaan vapun alla.
Sauli Niinistö vierailee ensi viikolla Ruotsissa ja tapaa kuninkaan ja maan poliittisen johdon. Hän on arvioinut, että molempien maiden kannat ovat tiedossa tuolloin.
Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat kertomassa kantansa mahdollisesta liittymisestä sunnuntaina. Myönteinen kanta johtaa hyvin todennäköisesti siihen, että Ruotsi hakee jäsenyyttä, koska sen jälkeen Naton kannattajilla on selkeä enemmistö valtiopäivillä.