Potilaan Lääkärilehti: Veritulpan riski pienenee näillä keinoilla

Veritulpan riskiä voidaan pienentää monin tavoin, kertoo Potilaan Lääkärilehti.

Yksi tärkeimmistä ehkäisykeinoista on säännöllinen liikunta. Se parantaa verenkiertoa ja ehkäisee verihyytymien muodostumista.

Pitkäaikaisessa istumisessa tai seisomisessa kannattaa myös pitää taukoja ja liikutella jalkoja.

Elämäntapojen merkitys on muutenkin suuri. Veritulpalle altistavat erityisesti tupakointi, ylipaino ja ehkäisypillerit (erityisesti yhdistettynä tupakointiin).

Tietyissä leikkauksissa ja sairauksissa veritulpan riski on kohonnut. Tällöin voidaan harkita ennaltaehkäisevää lääkitystä lääkärin ohjeiden mukaisesti, lehti kertoo.

Veritulppa syntyy, kun verisuoneen muodostuu verihyytymä, joka osittain tai kokonaan tukkii verenvirtauksen.

Syvän laskimotukoksen tyypillisimmät oireet alaraajassa ovat lisääntynyt laskimoverkosto, turvotus, kipu pohkeessa tai reidessä. Turvonnut alue voi tuntua lämpimältä. Iho voi muuttua sinertäväksi tai punoittavaksi. Kaikilla syvä laskimotukos ei kuitenkaan aiheuta selkeitä oireita.

Veritulppa voi ilmaantua myös keuhkoihin. Keuhkoveritulpan oireita ovat voimakas hengenahdistus, huonovointisuus ja tajunnanmenetys, Potilaan Lääkärilehti kertoo. Myös rintakipu, yskä ja nopea sydämen syke voivat olla sen oireita.