Potilaan Lääkärilehti: Mistä suomalaisten ylikuolleisuus johtuu?
Suomessa on ylikuolleisuutta, mutta sen yhteys koronakuolemiin on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Missä määrin korkeat luvut johtuvat iäkkään väestön luonnollisesta poistumasta, ja missä määrin tiukkojen koronarajoitusten aiheuttamasta hoitovelasta: myöhästyneistä diagnooseista, havaitsematta jääneistä taudeista, hoitoon pääsyn ongelmista ja vanhusten yleiskunnon heikkenemisestä?
Potilaan Lääkärilehdessä pohditaan asiaa usean asiantuntijatahon voimin. Yksi lukujen vertailuja vaikeuttava tekijä on se, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti hiljattain tavan ilmoittaa koronakuolemat.
Koronakuolemien määrä laski Suomessa heti 40 prosentilla, kun ilmoitukset perustuvat hoitavan lääkärin kirjoittamaan kuolintodistukseen siitä, oliko korona varsinainen kuolinsyy. Aiemmin mikä tahansa kuolema kirjattiin koronasta johtuvaksi, mikäli 30 vuorokauden aikana ennen kuolemaa tehty koronatesti oli positiivinen.
THL:n johtavan asiantuntijan Sirkka Goebelerin mukaan 30 vuorokauden luvusta luovuttiin, koska tartuntojen yleistyessä siitä tuli epätarkka. THL:llä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten muut maat tietonsa ilmoittavat, eivätkä kaikki luvut ole vertailukelpoisia. Niihin vaikuttavat myös erilainen testausaktiviteetti, väestötietojen ajantasaisuus, rekisterien yhdistelymahdollisuudet ja ylipäätään kuolinsyiden selvitysmahdollisuudet.
Esimerkiksi Pohjoismaista Norja ilmoittaa Goebelerin mukaan kuolemat syiden perusteella, Ruotsi ja Tanska 30 päivän kuolleisuuden perusteella.
– Iäkkäiden kuolemien määrän huomattava kasvu on Suomessa myös odotettua, Goebeler sanoo haastattelussa.
Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen seuraa koronakuolemien määrää ylikuolleisuuden kautta, sillä se on hänen mukaansa luotettavin tapa. Ylikuolleisuus on Suomessa paljon suurempaa kuin ilmoitetut koronakuolemat.
– Ainoa data mitä tarvitaan, ovat viikoittaiset kuolemat riittävän pitkältä ajalta. Niistä lasketaan jonkin ajankohdan toteutuneiden kuolemien ja odotusarvojen ero, Jantunen sanoo artikkelissa.
Vuosina 2005–2019 kuolemat lisääntyivät Suomessa keskimäärin 420:lla vuodessa.
– Kuolemien kasvun odotusarvot vuosille 2020, 2021 ja 2022 olivat 420, 840 ja 1260. Kuolemat kuitenkin lisääntyivät 2400, 3800 ja 9200:lla, jos 2022 loppuvuosi jatkuu samanlaisena. Lukujen erotukset ovat laskennallisia ylikuolemia, Jantunen kertoo.
Hän kuitenkin lisää, että ylläoleva data perustuu vain Tilastokeskuksen ilmoittamaan kuolleisuuteen viikoittain, ja kaikki ylimääräiset kuolemat eivät varmasti johdu covidista.
– Ihmisiä kuolee koronan jälkeen esimerkiksi veritulppiin tai infarkteihin. Mahdollisesti kuolemia lisää sekin, että muita sairauksia jää diagnosoimatta ajoissa, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä lääkärille.
Hänen mukaansa Suomessa on silti suurin koronakuolemien ja ylikuolleisuuden ero Euroopassa, ja sen syyt pitäisi selvittää.
Samalla kannalla ollaan Väestöliitossa. Sen syyskokous korosti erikseen, että selvityksen olisi oltava asiantuntijavetoinen, puolueeton ja poliittisista tekijöistä riippumaton.
– Elinajanodote laskee nyt jo toista vuotta. Se on merkittävä muutos. Olemme huolestuneita, ettei asiasta juuri puhuta, kommentoi Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch .
Rotkirchkin huomauttaa, että ylikuolemat johtuvat voivat johtua esimerkiksi myöhään löydetyistä syövistä tai siitä, ettei koronan eri tavoin kuormittama terveydenhuolto pysty tekemään leikkauksia ajoissa. Selvitys olisi silti tehtävä.