Postinjakelun sykli muuttuu – postilaki valmistui viimein eduskunnassa
Postinjakelussa siirrytään viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta kolmipäiväiseen.
Pitkään valmisteltu ja eduskuntaan lopulta viime keväänä saatu lakiesitys tulee eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn keskiviikkona. Lain sisällöstä ei ole erimielisyyttä, vaikka perussuomalaiset lausumavastalauseen liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön jättikin. Uudella lailla yritetään turvata postinjakelu harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa.
Liikenne-ja viestintävaliokunta piti uutta lakia tarpeellisena, koska perinteisen paperisen postin volyymit vähenevät merkittävästi, eikä paperipostia enää riitä jaettavaksi päiväjakeluun kannattavasti jokaisena arkipäivänä.
Tilanteeseen yritetään nyt sopeutua niin sanotulla vuoropäiväjakelulla. Valiokunta piti olennaisena myös sitä, että yleispalvelujakelukirjeiden eli postimerkillä varustettujen kirjeiden kulkunopeus ei muutu.
Käytännössä vuoropäiväjakelu toimii niin, että päiväposti jaetaan samalla postinumeroalueella vuoroviikoin eri päivinä. Yhdellä viikolla jakopäiviä ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai, sitä seuraavalla viikolla tiistai ja torstai.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoropäivämalli ei aiheuta viiveitä postinjakeluun, vaan ainoastaan jakelun rytmitys muuttuu.
Kirjeet, esimerkiksi viranomaiskirjeet, ja lehdet jaetaan jatkossakin sovitun kulkunopeuden ja palvelulupausten mukaisesti. Viranomaisten käyttämä Economy-kirje jaetaan neljäntenä tai viidentenä päivänä postituksesta ja Priority-kirje jaetaan toisena tai kolmantena päivänä postituksesta.
Vuoropäiväjakelun avulla päiväjakelu on tarkoitus järjestää kustannustehokkaasti kaupunkialueilla, joissa toimii päällekkäinen sanomalehtien seitsemän päivän varhaisjakeluverkko.
Henkilöstön kannalta valiokunta piti tärkeänä sitä, että vuoropäiväjakelu mahdollistaa kokopäivätyön postinjakelussa. Yeispalvelun tarjoaja on velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa asiasta verkkosivuillaan.
Lisäksi käyttöön tulee määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua.
Valiokuntakäsittelyssä jouduttiin pohtimaan paljon muun muassa viranomaiskirjeiden kulkua kansalaisten oikeusturvaan liittyvistä syistä.
Hallintolain mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon kirjeitse tavallisena tiedoksiantona lähetetystä asiakirjasta seitsemäntenä päivänä asiakirjan lähettämisestä, jollei vastaanottaja näytä tiedoksisaannin tapahtuneen tätä myöhemmin. Tiedoksiantomenettely on järjestettävä siten, että asiakirja kyetään toimittamaan tässä määräajassa.
Valiokunnassa päädyttiin siihen, että jo nykylaki sisältää virkavastuun tiedoksiannoissa, ja uudessa laissa on kyse pelkästä lainsäädännön selkiyttämisestä. Myös arvokirjepalvelujen, muun muassa kirjatun kirjeen tai saantitodistuskirjeen kulkunopeudet ja palvelulupaukset toteutuvat uusilla vuoropäiväalueilla.
Valiokunta laati eduskunnan hyväksyttäväksi kuitenkin lausuman, jolla eduskunta edellyttäisi valtioneuvostoa seuraamaan tarkoin postinjakelun kulkunopeutta, jotta tärkeiden viranomaiskirjeiden kulku ei olennaisesti hidastu, ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin.
Liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi mietinnössään, että paikallislehdillä on kuitenkin edessään mediamurros, kun kiinteät jakelupäivät poistuvat ja posti voi vaihtaa jakelupäiviä. Paikallislehtien aseman turvaamiseksi valiokunta esittää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä.
