Politiikan konkari lakoista: "Jos kansantalous on tämän jälkeen raunioina, ei sitä hirveän hyvänä onnistumisena voi pitää"
Kyllä tässä iso heiluri heilahtaa, keskustan ex-puoluesihteeri Timo Laaninen puuskahtaa.
Suomen työmarkkinat ovat pahassa jumissa. SAK:n liittojen lakot pysäyttivät maanantaina vientimarkkinat ja koko kansantalous joutui kärsijäksi. Orpon kokoomusvetoinen hallitus ei silti aio peruuttaa tippaakaan.
Laanisen mukaan meneillään on mullistus, jonka todellisia vaikutuksia kaikki eivät ymmärrä. Eikä siitä oikeastaan ole edes kunnolla puhuttu. Laanisen mielestä Suomessa ei ole keskusteltu tarpeeksi siitä, mitä hallituksen kaavailemat työelämäuudistukset tarkoittaisivat koko kolmikantajärjestelmälle.
Kun vuosikymmenten aikana muotoutuneita pelisääntöjä muutetaan perustavanlaatuisella tavalla, herää kysymys, jääkö koko kolmikannasta enää mitään jäljelle.
Miten jatkossa sovitaan esimerkiksi eläkejärjestelmästä? Otetaanko siihen kolmikanta yhä mukaan vai siirtyvätkö kaikki työelämän asiat jatkossa hallituksen ja eduskunnan päätettäviksi?
– Se on jäänyt epäselväksi, miten hallituspuolueet ajattelevat. Onko hallituksella ja työnantajilla ideana muuttaa laajemmin koko kolmikantaa? Politiikka ei ala mistään eikä pääty mihinkään. Mikä on tämän kaiken seuraava vaihe, Laaninen kysyy Suomenmaan haastattelussa.
Jos hallituksen kaavailemat työmarkkinauudistukset menevät läpi, tarkoittaa se Laanisen mukaan väistämättä sitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa työelämän pelisäännöt tulevat olemaan iso puheenaihe.
Vasemmistopuolueet ajavat silloin varmasti Orpon hallituksen tekemien työmarkkinauudistusten peruuttamista. Keskustelusta voi ennakoida myrskyisää.
– Työelämän asiat tulevat olemaan eduskuntavaalikeskustelujen agendalla ihan eri tavalla kuin tähän asti, Laaninen arvelee.
Työmarkkinoiden umpisolmu on tällä hetkellä niin tiukalla, ettei keinoja sen avaamiseen juuri näytä olevan.
Laaninen ei usko, että hallitus ja palkansaajat löytävät yhteistä siltaa heitä erottavan syvän rotkon yli.
Työelämän muutoksissa on hallitukselle kyse hallitusohjelmassa sovituista periaatteista. Niiden läpivienti on kunniakysymys. Ammattiyhdistysliikkeet taistelevat puolestaan perusfundamenttiensa ja koko olemassaolonsa puolesta.
– Minkäänlaisille kompromisseille ei näytä olevan tilaa. Sovintoa ei edes haeta. Tässä ajetaan nyt rajusti yhteen tavalla, jota ei ole pitkiin aikoihin tai liekö koskaan nähty.
Laaninen huomauttaa, että hallituksen ja ammattiyhdistyliikkeiden välillä on historian aikana ollut monta kertaa ennenkin isoja riitoja. Niihin on kuitenkin aina löydetty vähintäänkin jokin laiha sopu kovien periaatteellisten vääntöjen jälkeen. Niin on käynyt sekä Urho Kekkosen, Esko Ahon että Juha Sipilänkin pääministeriaikoina 1950-luvulta 2010-luvulle.
Mutta nyt sellaista kehitystä ei nähdä, Laaninen ennakoi.
Laaninen on toiminut urallaan useiden pääministerien ja ministerien erityisavustajana.
Politiikan konkari ei kuitenkaan halua tarkemmin neuvoa Orpon hallitusta, miten se voisi selvittää tiensä kunniallisesti ulos työmarkkinasotkusta.
Edessä on myrskyisä kevät, kesä ja syksykin, hän arvelee. Tilanne ei laannu niin pitkään, kun hallitus runnoo uudistuksiaan läpi ja ammattiyhdistysliikkeet koittavat miettiä keinoja, joita vielä viitsisi painostuksessa käyttää.
– Jos esimerkiksi paikallinen sopiminen on nyt lausuntokierroksella, ja hallitus yrittää saada sen kesäkuuksi eduskuntaan, niin se menee eduskunnan kesälomien vuoksi pitkälle syksyyn ennen kuin lait on hyväksytty. Ay-liike voivat jatkaa lakkoilua sinne saakka.
– Sitten pian alkaakin jo työmarkkinakierros, jolloin ammattiyhdistysliike osoittaa taas voimansa uusilla lakoilla.
Mikä on sen kaiken hinta, Laaninen kysyy. Ja kannattaako se todella? Sitä hallituksen ainakin pitäisi pohtia.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus on valmis hinnan maksamaan seurauksista viis.
– Jos kansantalous on kaiken tämän jälkeen raunioina, niin eihän sitä hirveän hyvänä onnistumisena voi pitää, vaikka uudistukset läpi menisivätkin, Laaninen kuittaa.
Eikä kaikkia seurauksia voida mitata rahassa.
– Vastuu yhteiskuntarauhan säilymisestä on aina maan hallituksella. Nähtäväksi jää, miten pahaksi tämä ilmapiirin kärjistyminen ja ideologinen vastakkainasettelu menee. Elämme tilanteessa, jossa Euroopassa soditaan. Tässä puhutaan isoista asioista.
Työmarkkinariidat jakavat voimakkaasti suomalaista poliittista kenttää, mutta keskustalle se on perinteisesti vaikea asetelma. Puolueesta ja sen äänestäjäkunnasta löytyy ymmärrystä molempiin suuntiin.
Laanisen mukaan keskustan ei kannata valita muuta linjaa kuin keskellä olemisen. Tärkeintä on viestiä sopimisen tärkeydestä.
Niin teki myös puolueen tukema presidenttiehdokas Olli Rehn presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Laanisen mukaan Rehnin linja sai laajasti vastakaikua.
– Perinteinen neuvottelemisen ja sopimisen puolesta puhuminen on asia, jolle rupeaa kohta löytymään tilausta myös äänestäjien keskuudessa. Nyt nähdään, mitä tapahtuu, kun hallitus selvästi asettuu työnantajien puolelle. Sille tielle ei pidä lähteä.
Puhe palaa Sipilän pääministeriaikoihin, jolloin myös elettiin kireitä ja myrskyisiä aikoja työmarkkinoilla. Lopulta sopu silti löytyi.
– Onhan näitä puheenvuoroja ja tuolta vasemmistosta ja ammattiyhdistysliikkeen suunnasta kuulunut, että silloin kuitenkin sovittiin. Näköjään monilla alkaa niitä aikoja tulla ikävä.