Pojat menestyvät paremmin pitkässä matematiikassa, tytöt äidinkielessä
Vielä muutama vuosi sitten pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen osallistui selvästi enemmän miehiä, vaikka kaikista lukiolaisista enemmistö on ollut naisia koko 2000-luvun. Miehet kirjoittavat edelleen pitkästä matematiikasta enemmän laudatureja, mutta nykyään naisten ja miesten osuudet osallistujissa ovat lähes yhtä suuret.
Tänä keväänä pitkän matematiikan laudaturin kirjoitti 570 miestä ja 408 naista.
Matematiikan lisäksi miehillä sujuu keskimäärin paremmin esimerkiksi englanti, naisilla taas muun muassa äidinkieli. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo STT:lle, että ainekohtaiset erot kumpuavat jo lapsuuden mielenkiinnon kohteista: englantia opitaan esimerkiksi videopeleistä, äidinkieltä lukuharrastuksesta.
Esimerkiksi tänä keväänä suomen äidinkielen laudatureista 73 prosenttia oli naisten kirjoittamia.
Keskimäärin naiset saavat korkeampia arvosanoja ylioppilaskokeissa ja he myös kirjoittavat useamman aineen kuin miehet. Tähkän mukaan tyttöjen arvosanat ovat keskimäärin parempia jo peruskoulussa, joten lukioon tultaessa lähtötasossa on eroja.
– Keskimääräinen lähtötaso vaikuttaa aina seuraavaan opiskeluvaiheeseen, Tähkä sanoo.
Suomessa valtaosa sekä ammatti- että koulutusaloista on vahvasti sukupuolittuneita. Esimerkiksi kasvatuksen ja terveydenhuollon aloilla enemmistö on naisia, tekniikassa ja teollisuudessa taas miehiä.
Alojen sukupuolittuminen näkyy jo lukion ainevalinnoissa. Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri kertoo STT:lle, että naiset valitsevat ylioppilastutkintoonsa herkemmin humanistisia aineita, kuten psykologiaa. Tänä keväänä fysiikan ja yhteiskuntaopin kokeiden osallistujissa on puolestaan ollut enemmän miehiä kuin naisia.
– Vaikka meillä on hyvin yhdenvertainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta monella tavalla, niin ammatit ovat edelleen tavattoman sukupuolittuneita.
Värrin mukaan alojen eriytyminen voi olla laajempikin haaste. Jos naiset ja miehet kohtaavat yhä harvemmin samoilla foorumeilla, kuten koulutuksessa, he eriytyvät toisistaan entistä voimakkaammin.
– Se on tietysti iso yhteiskunnallinen kysymys.
Tänä keväänä valkolakin painaa päähänsä noin 25 000 uutta ylioppilasta. Enemmistö heistä on naisia, noin 57 prosenttia, selviää Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista.
Värri kertoo, ettei kaikkien lukiolaisten sukupuolijakaumassa juuri ole vuosittaista vaihtelua.
Värrin mukaan tytöt kokevat voimakkaammin lukiokoulutuksen pääasialliseksi vaihtoehdokseen. Lukiokoulutus on monelle väylä korkeakouluihin, joiden opiskelijoista niin ikään yli puolet on naisia. Tilastokeskuksen mukaan naiset ovat myös koulutetumpia.
Värrin mukaan opiskelijoiden sukupuolijakauma voi vaihdella yksittäisten oppilaitosten välillä paljonkin. Tyttöjä saattaa enimmillään olla lukiossa 90 prosenttia ja vähimmillään 30 prosenttia.
Eniten yksittäisen lukion sukupuolijakaumaan vaikuttaa Värrin mukaan sen opetustarjonta. Tyttöjä vetävät puoleensa esimerkiksi taidelukiot ja poikia matemaattis-luonnontieteelliset linjat.
Myös lukion sijainti vaikuttaa: etenkin kehyskunnissa asuvat tytöt saattavat herkemmin hakeutua lukioon läheiseen keskuskaupunkiin, kun taas pojille on tyypillisempää jäädä kotikunnan lukioon, Värri kertoo.