Pohjoismainen saamelaissopimus ei vastaa saamelaisten odotuksia – oikeusministeriössä yllätyttiin

Monet saamelaiset ovat pettyneet vuoden lopulla saavutettuun pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelutulokseen.

Sopimustulos sisältää pieniä edistysaskelia, mutta odotukset sen suhteen olivat suurempia, arvioi STT:lle saamelaiskäräjien jäsen Jan Saijets.

Pitkään ja hartaasti sorvatun sopimuksen on tarkoitus helpottaa yhteistyötä saamelaisasioissa Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.

Jotta sopimus tulisi voimaan, se pitää hyväksyä kaikissa kolmessa maassa ja niiden saamelaiskäräjillä.

Sopimus on saanut osakseen kovaa arvostelua myös Ruotsin ja Norjan saamelaisilta.

Sopimus on vielä sen verran tuore, ettei sitä ole ehditty suomentaa.

Sopimuksen ruotsinkieliseen versioon perehtyneen Saijetsin mukaan suuri ongelma sopimuksessa on se, että saamelaisten itsehallinto ei vahvistu ja monessa kohtaa vain toistetaan nykytila.

– Sopimuksen mukaan saamelaiskäräjät harjoittavat itsehallintoa vain niistä asioista, joista valtiot lainsäädännössään määräävät. Onko tämä aitoa itsehallintoa? Saijets pohtii.

Suomen saamelaisia hiertää sopimuksessa myös saamelaiskäräjävaalien äänestysoikeuden laventaminen.

Tällä hetkellä yksi kriteereistä on se, että henkilön vanhemmista tai isovanhemmista vähintään yksi on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään.

Sopimus ulottaisi minimivaatimuksen yhtä sukupolvea kauemmaksi.

Toisaalta sopimus poistaisi kriteereistä niin sanotun lappalaispykälän, jonka perusteella äänestämään on päässyt, jos joku henkilön esi-isistä on ollut virallisissa kirjoissa tunturi-, metsä- tai kalastajalappalainen.

Pitkään kiisteltyjä saamelaisten maa- ja vesioikeuksia sopimus ei muuttaisi. Saijetsin mukaan sopimus kuitenkin sisältää parannuksia muun muassa kieli-, kulttuuri ja opetusasioissa.

Oikeusministeriössä sopimuksen nostattamat voimakkaat reaktiot ovat olleet yllätys.

Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtajan Johanna Suurpään mukaan sopimus ei ole millään muotoa vallankumouksellinen.

– Mielestäni tämä on maltillinen ja tulevaisuusorientoitunut sopimus, Suurpää muotoilee.

Saijetsin mukaan sopimus voisi olla rimaa hipoen hyväksyttävissä yhteiskuntarauhan ja poliittisen realismin nimissä, sillä se olisi kuitenkin parannus nykytilaan.

– Jos sopimus hylätään, saammeko uutta sopimusta pöydälle enää koskaan?

Saijets pelkää, että vaikka sopimuksessa sovitaan vain saamelaisten minimioikeuksista, sitä aletaan helposti tulkita niin, että enempää ei tarvitakaan.

Suomen saamelaiskäräjät pääsee käsittelemään sopimusta suomennoksen viipymisen vuoksi vasta keväällä.

Sitä ennen sopimus saattaa jo kaatua Ruotsin saamelaiskäräjillä, joka käsittelee asiaa parin viikon päästä.