Pohjoisen puuntuottajat saivat yhteisen lottopotin – kuljetusväyliä viritellään jo kuntoon
Metsä Groupin uuden sellutehtaan rakentamista Kemiin on helppo pitää koko Pohjois-Suomen yhteisenä lottovoittona. Vaikka itse tehdas nousee Perämeren rannikolle, kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle alueelle ja muihinkin maakuntiin.
Hyvänä esimerkkina toimii Kontiomäen ja Suomussalmen Pesiökylän välisen rataosuuden kunnostus puukuljetusten jouduttamiseksi. Lisäbudjettiin varattu reilun 80 miljoonan euron rahoitus sai lopullisen sinettinsä, kun ehtona olleesta Kemin tehtaasta tuli lopullinen investointipäätös.
Metsäteollisuuden aarreaittana tunnetussa Kainuussa on infran rakentamisessa jo täysi höyry päällä. Uusia rakennusurakoita on suunnitteluvaiheessa ja kunnostustyö on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2023 loppupuolella.
– Ensimmäinen urakka eli radan perusparannustyöt kymmenen kilometrin matkalla Ristijärven kohdalla on jo valmistunut. Keväällä 2023 tehdään vielä raiteen jälkituennat, paljastaa projektipäällikkö Vesa Pakarinen Väylävirastosta.
Vuosikymmeniä vanhojen päällysrakenteiden lisäksi joudutaan rataosuudella uusimaan myös useita alikulkusiltoja ja tasoristeyksiä.
Puukuljetukset tulevat Pakarisen mukaan nopeutumaan rataremontin myötä huomattavasti.
– Tähän asti junien nopeuksia ja liikennemääriä on jouduttu rajoittamaan radan huonon kunnon ja turvallisuuden takia. Jatkossa pystytään ajamaan nopeampaa kuin 50 kilometrin tuntinopeutta, hän vakuuttaa.
Väyläviraston operoimaan hankekokonaisuuteen kuuluvat myös Joukokylän tien parantaminen sekä Pesiökylään rakennettava uusi puunkuormausterminaali.
– Pesiökylässä on hyvät olosuhteet uuden terminaalin rakentamiselle. Sen valmistumisen myötä jää myös pitkään palvellut Ämmänsaaren kuormauspaikka kokonaan pois käytöstä. Rataa ei myöskään kunnosteta Ämmänsaareen asti, Pakarinen toteaa.
Suomussalmelainen metsätilallinen Keijo Mulari pitää uutta rata- ja terminaalihanketta piristysruiskeena koko Kainuun alueen metsätaloudelle.
– Suomussalmen kunta teki omalta osaltaan yli kymmenen vuotta töitä hankkeen eteen. Sipilän hallituksen aikana valo vaihtui keltaisesta jo lieväksi vihreäksi, ja Kemin tehdaspäätös laittoi sitten hankkeen vihdoin toteutukseen asti, hän muistelee.
Raaka-ainetta riittää, mutta Ylä-Kainuun ongelmana ovat tähän asti olleet pitkät kuljetusmatkat tuotantolaitoksille.
Ämmänsaaren nykyinen terminaali ja huonokuntoinen rata ovat Mularin mukaan muodostaneet melkoisen pullonkaulan.
– Kun yhteydet parantuvat ja puuta saadaan enemmän liikkeelle, voi alkutuottaja saada jatkossa muutakin kuin nollahintaa, hän uskoo.
Yhteensä 400 hehtaarin metsäpalstat ja kahden miehen motoketju työllistävät Mularin mukaan yrittäjiä loppusyksystä aina kesään saakka.
Metsänomistajan kannalta on tärkeää, että uusiutuvaa luonnonvaraa pystytään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti ja ympäristöystävällisesti aina päätehakkuisiin asti.
– Ensiharvennuksia tehdään tällä hetkellä aivan liian vähän. Myös oksakariketta ynnä muuta hakkuujätettä voidaan jatkossa hyödyntää entistä paremmin. Toki tukkipuulla se varsinainen tili tehdään, Mulari selventää markkinoiden mekanismia.
Kemin biosellutehtaan ohella uskoa metsäalan tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa luovat esimerkiksi KaiCellin Paltamon sellutehdashanke ja Stora Enson Ouluun kaavailema kartonkitehdas.
Mularin mukaan puuta kyllä suomalaisissa metsissä riittää, kunhan se saadaan järkevästi liikkeelle. Kilpailu voi lisäksi nostaa puusta maksettavaa hintaa ja näin myös yrittäjälle jäävää tuloa, koska kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa.
– Suomalainen metsänhoito on maailman parasta. Kaikki teollisuuden alat ovat tärkeitä, mutta helpompi on hyödyntää maan pinnalla olevaa kansallisomaisuutta kuin louhia sitä maan alta. Metsät sitovat hiiltä ja ovat näin myös niitä tärkeitä hiilinieluja, hän vertailee.
Odotukset puumarkkinoiden mullistuksesta ovat joka tapauksessa korkealla niin tuottajien kuin ostajienkin leirissä.
Metsä Groupin alaisen Metsä Fibren pohjoisen Suomen kuljetuspäällikkö Harri Hyppänen vahvistaa, että parin vuoden sisällä valmistuva Kemin jätti-investointi aiheuttaa myös ostajapuolella melkoista vipinää.
– Metsä Groupin osalta puunhankinta tuplaantuu nykyisestä noin neljään miljoonaan kuutioon vuodessa, hän arvioi.
Logistiikan osalta ollaan jopa suurempien haasteiden edessä kuin muutama vuosi sitten Äänekosken tehtaan aloittaessa tuotantonsa.
– Äänekoskelle puuta tulee pääasiassa kumipyörillä ja kuljetusmatkat ovat muutenkin lyhyempiä kuin Kemissä, Hyppänen perustelee.
Paineita kasautuu kuljetusten ohella myös varastointiin, eikä Pesiökylään nouseva uusi terminaali jää lähitulevaisuuden ainoaksi investoinniksi.
Kemijärvi, Haapajärvi, Oulainen ja monet muutkin paikkakunnat ovat Hyppäsen mukaan saamassa lisää terminaalikapasiteettia. Eikä kasvavaa puun tarvetta saada välttämättä täytettyä pelkästään kotimaan markkinoilta.
– Toki kotimainen puu ja metsänomistaja ovat aina etusijalla. Mutta onhan tuo Pohjois-Ruotsi esimerkiksi melko lähellä, kuljetuspäällikkö toteaa.
Puunhankintaa isommaksi ongelmaksi voi jatkossa muodostua osaavan työvoiman puute.
Harri Hyppänen tietää, että alihankkijoilla eli metsäalan koneurakoitsijoilla on jo tällä hetkellä vaikeuksia rekrytoida ihmisiä töihin.
– Suomalaiset metsäkoneet ovat laadultaan maailman huippua mutta robottien ajamana ne eivät kapeilla metsäteillä käänny. Olosuhteet ovat usein hankalat ja itsenäinen työ pitkien matkojen takana ei välttämättä ole niin vetovoimaista.
– Toivottavasti nuoria kuitenkin pystytään houkuttelemaan alalle, kun työllisyysnäkymät nyt näyttävät erinomaisilta.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä joulukuussa 2021. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.
