Pohjois-Karjalan keskustapiiri valitsi eduskuntavaaliehdokkaansa – maatalouden tukipaketin katsotaan myöhästyvän akuutista kriisistä

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen kertoi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä
Keskusta

– Tavoitteena vähintään kolme kansanedustajaa, keskustan Pohjois-Karjalan piirin yhdeksi eduskuntavaaliehdokkaaksi vuosikokouksessa nimetty lieksalainen yrittäjä Timo Väänänen asetteli askelmerkkejä vuoden kuluttua pidettäviin eduskuntavaaleihin.

Kontiolahdella lauantaina pidetyssä kokouksessa nimettiin kaikki kuusi pohjoiskarjalaista keskustan ehdokasta: Väänäsen lisäksi Hanna Huttunen, Hannu Hoskonen, Jere Nuutinen, Juha Mustonen ja Asko Miettinen.

Ehdokkaista Väänänen sekä istuvat kansanedustajat Huttunen ja Hoskonen valittiin ilman äänestystä. Nuutinen, Mustonen ja Miettinen valittiin piirihallituksen nimeämästä viiden ehdokkaan joukosta.

– Tehdään hyvät vaalit keskustalle. Kampitetaan ne gallupit urakalla, Miettinen rohkaisi keskustaväkeä vaalityöhön.

Nuutinen muistutti, että kukaan ei tee vaalityötä yksin.

Ehdokasasettelusta käytiin värikäs keskustelu, mikä johti piirihallituksen tekemän esityksen haastamiseen.

Osa edustajista katsoi, että vuosikokouksessa pitäisi äänestää kaikista kuudesta ehdokkaasta. Ylivoimaisesti suurin osa edustajista äänesti kuitenkin sen puolesta, että menetellään piirihallituksen esityksen mukaisesti.

– Olisi ollut jäsenäänestyksen paikka, Mika Kuusela näki.

Jäsenäänestykseen ilmoittautumisen takarajaan mennessä ehdokkaaksi olivat antaneet suostumuksensa vain Huttunen, Hoskonen ja Väänänen, joten äänestystä ei tarvittu, kun paikkoja oli kuusi.

Loput viisi ehdokasta antoivat ehdokassuostumuksensa jäsenäänestykseen ilmoittautumiselle asetetun määräajan jälkeen.

Vilkkaassa poliittisessa yleiskeskustelussa keskiöön nousivat maatalousyrittäjien taloudelliset haasteet ja Venäjän aloittaman sodan seurauksena ajankohtaistunut Suomen Nato-jäsenyys.

Mika Kuusela piti hallituksen huoltovarmuuspakettia täysin epäonnistuneena, kun se ei vastaa siihen akuuttiin hätään, joka tiloilla on. Viljelysala on pienenemässä viidenneksen.

– Katastrofi on vuoden päästä, hän varoitteli ja näki, että ruuasta tulee kriittinen tekijä.

Maatalouden noin 300 miljoonan euron suuruisen huoltovarmuuspaketin kautta myönnetyt rahat eivät tule maksuun ennen kylvöjä, vaan mahdollisesti vasta heinäkuussa.

Asko Miettinen piti tätä valitettavana. EU:n kriisipakettia hän piti tiukkoine ehtoineen säälittävänä viritelmänä.

– Kun on hätä, silloin pitää auttaa, Jukka Pöppönen muistutti, ja nyt viljelijöillä on hätä.

Hänen mukaansa energiaveronpalautus olisi yksi tie helpottaa viljelijöiden tilannetta. Hän ihmetteli, mitä nyt odotetaan, ettei rahoja saada jakoon, ja epäili odotettavan sitä, että jakajia olisi vähemmän.

Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan tuomittiin useissa puheenvuoroissa. Europarlamentaarikko Elsi Katainen totesi, että EU on sodan alettua osoittanut yhtenäisyyttä, mutta hän tiesi, että tätä yhtenäisyyttä myös haastetaan monelta suunnalta.

Uudessa tilanteessa Suomesta on tullut lännen perimmäinen muuri. Se ei ole enää idän ja lännen portti. Hän muistutti, että Nato-jäsenyyshakemuksen kynnyksellä Suomi on kansakuntana käännekohdassa.

Lieksalaiset Jukka Pöppönen ja Mika Kärkkäinen jututtivat europarlamentaarikko Elsi Kataista maatalouden tilanteesta.

Kansanedustaja Anu Vehviläinen ilmaisi kantanaan, että Suomen on järkevää hakea Nato-jäsenyyttä. Iso kysymys, hän huomautti, on se, mitkä ovat Suomen ja Venäjän suhteet lähivuosina.

– Emme ole hakeutumassa Natoon jotain vastaan, vaan oman turvallisuutemme vuoksi, Vehviläinen tähdensi.

Myös kansanedustaja Hannu Hoskonen tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja asettui Nato-jäsenyyden kannalle.

– Emme hae sotaa vaan turvatakuun, että voimme elää rauhassa, hän painotti ja näki, että Suomen pitää pysyä länsimaiden joukossa. Hän kantoi huolta myös maan velkaantumisesta ja vaati, että omat raaka-aineet pitää ottaa laajalti käyttöön.

Kansanedustaja Hanna Huttunen valitteli sitä, että kaikki yhteistyö, jota Venäjän kanssa on tehty, hävisi yhdessä hetkessä.

Venäjän hyökkäys paljasti hänen mukaansa kerralla Venäjän johtajien luonteen, ja hän näki, että entiseen ei ole enää paluuta.

Rajamaakunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä Venäjän kanssa ja siihen on saatu EU-rahaa. Nyt huolena on, mihin nuo rahat häviävät. Niitä tarvittaisiin kipeästi rajamaakuntien kehittämistyöhön.

Ulla Jolkkonen kantoi huolta Suomen Venäjä-suhteista.

– Toivottavasti tämä tilapäinen hallakausi ei vie kaikkea sitä satoa, jota on vuosien ja vuosikymmenten aikana saavutettu, hän totesi.

Jussi Säämänen nosti esiin soteen liittyvän palkkaharmonisoinnin, josta on tulossa yksistään Pohjois-Karjalan kunnille sadan miljoonan euron lasku.

– Jos palkkaharmonisointi toteutuu, meidän kunta kaatuu, heinävetinen Anna Vauhkonen varoitteli.

– Jos tämä yli sata miljoonaa euroa kaatuu kuntien maksettavaksi, ei ole enää pieniä kuntia, joihin palveluita tarttee tuottaa, hän tähdensi.

Hanna Huttunen piti palkkaharmonisaatiota epäoikeuden mukaisena, eikä voinut hyväksyä sitä.


Korjaus 11.5. klo 12.41: Timo Väänänen on lieksalainen, ei nurmeslainen, kuten jutussa alun perin luki.