Pohjanmeren Helgoland on yksi Euroopan erikoisimmista paikoista – koki historian suurimman ilman ydinaseita aiheutetun räjähdyksen
Pohjanmerellä lähellä Saksan rannikkoa sijaitsee paikka, josta harva on edes kuullut ja jossa vielä harvempi on käynyt, kahden saaren muodostama Helgoland.
Helgolandin pääsaari Hauptinsel eli ”pääsaari” on vain noin yhden neliökilometrin suuruinen. Sinne on myös keskittynyt kaikki asutus.
Saarista pienempi, Düne eli ”dyyni”, on pinta-alaltaan 0,7 neliökilometriä. Saaret olivat yhteydessä toisiinsa vuoteen 1720 saakka, jolloin ne joutuivat tulvan johdosta toisistaan erilleen. Helgolandin korkein kohta pääsaarella kohoaa noin 61 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle.
Helgoland kuului Tanskalle vuodesta 1714 vuoteen 1814, jolloin se siirtyi brittien hallintaan. Brittiläiset joukot olivat miehittäneet saaren jo vuonna 1807, ja tekivät siitä tuolloin brittiläisen siirtomaan. Kielin rauhassa Helgolandista tuli virallisesti osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa.
Helgolandista alkoi muodostua suosittu matkailukohde, kun sinne perustettiin merikylpylä vuonna 1826. Saaret vaihtoivat omistajaa vuonna 1890, kun Britannia luovutti Helgolandin ja Caprivin kaistaleen Länsi-Afrikasta Saksalle ja Saksa puolestaan luovutti itäafrikkalaisen Sansibarin Britannian protektoraatiksi.
Saarten lähellä on käyty useita meritaisteluja, viimeksi ensimmäisen maailmansodan aikana kahteenkin otteeseen.
Helgoland jäi asumattomaksi liittoutuneiden pommitettua sitä 18. huhtikuuta 1945 toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen britit käyttivät Helgolandia sotilaallisiin tarkoituksiin muun muassa harjoitusalueena.
18. huhtikuuta 1947 Ison-Britannian kuninkaallinen laivasto suoritti Helgolandissa historian suurimman räjähdyksen ilman ydinaseita. Räjäytykseen käytettiin 6 800 tonnia räjähdettä.
Räjähdyksen seurauksena Helgolandin pääsaari muutti muotoaan ja koko rakennuskanta tuhotui. Britit luovuttivat Helgolandin Saksan liittotasavallalle 1. maaliskuuta 1952, ja asukkaita alkoi muuttaa takaisin alueelle.
Helgolandissa autot ja jopa polkupyörät ovat kiellettyjä ambulanssia ja paloautoa lukuun ottamatta. Kulkuvälineinä on autojen sijaan potkulautoja, potkupyöriä ja kaksi- tai nelipyöräisiä vetokärryjä
Helgolandissa toimii arvostettu ja perinteikäs Helgolandin lintuasema, joka aloitti toimintansa jo 1800-luvulla. Saarten linnustoon kuuluvat muun muassa suulat ja etelänkiislat. Saarella on myös pieni luonnonsuojelualue Lummenfelsen. Sen pinta-ala on vain 1,1 hehtaaria.
Merituulet pitävät ilmansaasteiden ja siitepölyjen määrän saaren ilmassa pieninä, ja sinne tehdään terveysmatkoja.
Helgolandissa puhutaan saksan lisäksi pohjoisfriisin Helgolandin murretta. Pohjoisfriisillä on virallisen kielen asema Helgolandissa. Helgolandin murretta puhuu vain muutama sata, mutta sitä opetetaan saaren kouluissa. Helgolandissa puhuttu saksa on alasaksaa.
Saarille pääsee laivalla useammasta Saksan rannikon kaupungista sekä Länsi- ja Pohjois-Friisien saarilta. Matkustajia houkuttaa Helgolandiin eksotiikan lisäksi mahdollisuus verovapaisiin ostoksiin.