Pisa-huoli voimistui – tutkija korostaa lukusujuvuuden merkitystä
Alhainen sosioekonominen tausta ei yksin riitä selittämään maahanmuuttajataustaisten kantaväestöä heikompaa koulumenestystä. Tämä ilmenee viime päivinä puhuttaneista Pisa 2022 -tutkimuksen tuloksista, joiden mukaan osaamisero maahanmuuttajataustaisten ja muiden välillä näkyy myös ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä.
Tutkijatohtori Jonna Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta nostaa esiin lukusujuvuuden merkityksen. Sitä selvitettiin osana lukutaidon arviointia testillä, jossa arvioitiin, kuinka hyvin oppilas ymmärtää lyhyitä testikielisiä lauseita.
Pisa-raportissa todetaan, että lukusujuvuus osoittautui osaamisen vaihtelun vahvaksi selittäjäksi sekä maahanmuuttajataustaisilla että kantaväestön oppilailla. Se selitti jopa puolet osaamiserosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä sekä lukutaidossa että matematiikassa.
Pulkkinen uskoo, että lukusujuvuus voi selittää osaamiseroa yhtä lailla alimmassa kuin ylimmässä sosioekonomisessa luokassa.
– Sosioekonominen tausta on yksi selittävä tekijä, mutta kun lukusujuvuus lisättiin mukaan, niin selitysaste nousi selvästi.
– Kyllä suomen kielen oppimiseen ja kielenoppimisen tukemiseen on syytä kiinnittää huomiota, Pulkkinen toteaa.
Pisa-tutkimuksessa sosioekonomista luokkaa mitataan ESCS-indeksillä, joka huomioi vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti alkuviikolla uusimman Pisa-tutkimukseen perustuvan raportin. Sen mukaan yli 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään.
Raportin tulokset ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Esimerkiksi SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar totesi viestipalvelu X:ssä, että sosioekonomisen aseman vaikutus Pisa-tuloksiin on merkittävä ja iso osa maahanmuuttajista kuuluu matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen.
– Tilasto on otettava vakavasti, mutta leimaaminen ei auta. On vaikutettava syihin, ei seurauksiin, Razmyar kirjoitti.
Kriminologian professori Antti Latvala taas totesi raporttiin pohjaten X:ssä, että 65–77 prosenttia maahanmuuttaja- ja ei-maahanmuuttajataustaisten eroista koulumenestyksessä ei selity sosioekonomisella taustalla.
Tutkijatohtori Pulkkinen korostaa, että raportissa oli katsottu vain yhtä tai kahta selittävää tekijää kerrallaan ja aineistosta on tarkoitus tehdä jatkoanalyyseja.
Raportissa ei juuri ole selvitetty muun muassa sitä, miten maahantulosta kulunut aika tai se, mille luokka-asteelle oppilas on sijoitettu, ovat yhteydessä lukusujuvuuteen. Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille, jotka ovat yleensä yhdeksäsluokkalaisia. Maahan äskettäin muuttanut oppilas on kuitenkin saatettu sijoittaa alemmalle eli kahdeksannelle luokalle.
Ylimmässä sosioekonomisessa ryhmässä vertailua vaikeuttaa se, että ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia on niin vähän, että jo muutamat heikommin menestyvät oppilaat voivat heikentää koko ryhmän tulosta.
Pulkkinen huomauttaa, että sosioekonomisen taustan merkitys näkyy Pisa-tuloksissa muuallakin kuin osaamisessa. Etenkin kantaväestön oppilailla perheeltä ja kotoa saatu tuki on suoraan yhteydessä sosioekonomiseen taustaan.
– Jos vanhempi on itse korkeasti koulutettu, niin tokihan on mahdollisuudet ja osaakin tukea koulutehtävissä ehkä enemmän, Pulkkinen selittää.
Sitä vastoin maahanmuuttajataustaisten kohdalla tilanne ei näytä olevan ihan yksiselitteinen.
Kotoa saatu tuki voi käytännössä tarkoittaa paitsi ihan konkreettista apua läksyissä myös sitä, kuinka oppilasta tuetaan esimerkiksi koulutusvalinnoissa.
Pulkkinen muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat hyvin laaja ja heterogeeninen ryhmä. Tällä haavaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat voi Pisa-tutkimuksen pohjalta jaotella lähialueilta, kuten Ruotsista, Virosta ja Venäjältä, tuleviin ja muihin. Vastanneista oppilaista noin kolmannes on kuitenkin sellaisia, joiden taustamaata ei tarkkaan tiedetä.
– Kun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista on tarkasteltu muillakin aineistolla, niin korkean koulutustason maista tulleilla oppilailla osaaminen on yleensä parempaa, Pulkkinen toteaa.
– Vanhemmilla on usein korkeampi koulutus ja ammattiasemakin on kenties parempi.
Yksi merkittävä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ryhmä on virolaiset. Heidän koulumenestystään saattaa avittaa se, että suomi on viron sukulaiskieli, mikä helpottaa sen oppimista.