Pienituloisten verotusta kevennetään, alkoholiverotus kiristyy ja maatalous saa tukipakettinsa – näistä budjettiriihessä päätettiin
Hallitus on tehnyt budjettiriihessä pienehköjä muutoksia muun muassa tulo- ja haittaverotukseen ja päättänyt odotetusti kriisipaketista maataloudelle sekä lisärahasta Itämeren suojeluun.
Palkansaajien verotus pysyy pääosin ennallaan. Pienituloisten ansiotuloverotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä, kunnallisveron perusvähennystä ja valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Näiden yhteisvaikutus on vuositasolla 130 miljoonaa euroa.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään lisäksi indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi palkkojen noustessa. Solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaoloa jatketaan ensi vuonna.
Hallitus päätti korottaa muutamia haittaveroja. Alkoholiverotusta kiristetään vuositasolla 30 miljoonalla eurolla, virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla ja energiaverotusta 22 miljoonalla. Muun muassa lämmityspolttoaineiden ja turpeen verotusta kiristetään.
Sen sijaan ajoneuvoveroa kevennetään 50 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Myös autovero laskee edelleen.
Kuivuudesta kärsineen maatalouden tukemiseen ohjataan uutta rahoitusta 65 miljoonan euroa, josta tämän vuoden lisäbudjetissa 30 ja ensi vuonna 35 miljoonaa.
Itämeren ja sisävesien suojeluun kolmelle vuodelle yhteensä 45 miljoonan euron ohjelmakokonaisuus, josta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan 15 miljoonan määräraha kohdentuu ensi vuodelle.
Hallituksen hartaasti neuvottelema piensijoittajille tarkoitettu osakesäästötili toteutuu. Tilille tehtäville sijoituksille asetetaan 50 000 euron yläraja. Tilille kertyneitä osinkoja ja luovutusvoittoja verotetaan vasta, kun varoja nostetaan.
Sipilän mukaan osakesäästötilin valmistelu vie aikaa ja uudistus voidaan saada voimaan aikaisintaan vuoden 2020 alusta.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo uskovansa, että osakesäästötilistä tulee tuote, jolle syntyy markkina suomalaisten keskuudessa.
Tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen on tulossa lisäsatsauksia ensi vuodesta alkaen. Yhteensä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitus kasvaa 112 miljoonalla.
Esimerkiksi Suomen Akatemian avustusvaltuudet tieteelliseen tutkimukseen kasvavat pysyvästi 25 miljoonalla ja Business Finlandin myöntövaltuudet yrityslähtöiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan kasvavat 69 miljoonalla.
Teknologian tutkimuskeskus VTT saa 7 miljoonan euron lisärahoituksen, ja valtion tutkimusrahoitukseen yliopistosairaaloissa lisätään 6 miljoonaa euroa.
Hallitus on sopinut myös toimista osaajapulan helpottamiseksi aloilla, jotka siitä kärsivät. Korkeakouluille myönnetään tämän vuoden lisätalousarviossa 10 miljoonaa koulutuksen laajentamiseen esimerkiksi ohjelmisto- ja rakennusalalla sekä teknologiateollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla.
Lukio- ja ylioppilastutkintouudistuksen toimeenpanoon varataan ensi vuodelle 10 miljoonan euron määräraha.
Juttua täydennetty klo. 17.51 faktalaatikolla.