Pieniä ja kalliita, sanoo asiantuntija kehysriihen päätöksistä
Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet ovat kokonaisuudessaan melko pieniä ja vaativat suhteellisen paljon verotuloja hyötyihin nähden, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Tehottomana Kosonen pitää muun muassa kotitalousvähennystä. Hallitus aikoo nostaa vähennyksen enimmäismäärän 2 100 euroon, kun se aiemmin laski enimmäismäärän 1 600 euroon.
Kosonen on tutkinut kotitalousvähennyksen vaikutuksia.
– Kotitaloudet käyttävät vähennystä sitä enemmän, mitä suuremmat tulot kotitaloudella on, Kosonen kertoo STT:lle.
Tutkimuksissa on myös havaittu, että ihmiset eivät useinkaan reagoi kotitalousvähennykseen ostamalla lisää palveluita, vaan muutenkin palveluita ostavat jatkavat vähennyksen hyödyntämistä.
Kososen mukaan kotitalousvähennykseen menetetään satoja miljoonia euroja valtion tuloista.
– Siinä helposti päädytään rahoittamaan keski- ja suurituloisten remontteja, jotka olisi tehty ilman kotitalousvähennystä. Se ei todellakaan vaikuta tutkimuksen perusteella tehokkaalta toimelta.
Hallitus päätti kehysriihessä, että ensiasunnon ostajille tarkoitettujen asp-lainojen omarahoitusvaadetta lasketaan kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.
– Toimet ovat sen verran vaatimattomia, että en usko niillä olevan valtavaa vaikutusta talouden isossa kuvassa, ja niihin tosiaan kuluu verotuloja, Kosonen sanoo.
Lisäksi opintotuen nykyiseen huoltajakorotukseen tulee 30 euron lisäys jokaista seuraavaa lasta kohden. Tämänkin vaikutukset Kosonen arvioi pieneksi suhteessa siihen, että hallituksen säästötoimista moni on hänen mukaansa kohdistunut lapsiperheisiin tai opiskelijoihin.
Hallituksen riihipäätösten mukaan hyvinvointialueiden järjestämiin palveluihin on tulossa uusia asiakasmaksuja ja joitakin asiakasmaksuja korotetaan.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan muun muassa fysioterapiakäynneillä ja jatketaan vuodella. Yli 65-vuotiaat ovat viime syyskuusta lähtien voineet päästä valinnanvapauskokeilun kautta yksityislääkärille julkisen terveydenhuollon hinnalla.
– Tuet, jotka lisäävät kannustetta mennä yksityiselle, helposti hyödyttävät enemmän keski- ja suurituloisia, jotka olisivat saattaneet käyttää palvelua joka tapauksessa, Kosonen sanoo.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan hallituksen riihipäätöksissä oli vähän uutta verotuksen näkökulmasta.
Viime vuonna hallitus päätti keventää muun muassa ansiotuloverotusta ja palkkojen verotusta, eikä riihessä tehty nyt verotuksen kiristyksiä.
– Ostovoima kasvaa vielä ensi vuonnakin, koska palkatkin ovat nousemassa näillä näkymin enemmän kuin hinnat, Lehtinen sanoo STT:lle.
Lehtinen on tyytyväinen kotitalousvähennyksen korottamiseen. Hänen mukaansa sen laskeminen aiemmin oli selkeä virhe.
– Tämä tuottaa käytännössä hyötyä jo loppuvuoden aikana, kun ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia tehdä ja teettää töitä kotitalousvähennyksen avulla. Se on hyvä piristysruiske.
Toisaalta myös ikävät päätökset, kuten arvonlisäveron korotus, on jo tehty.
– Kokonaisuutena veromuutokset tällä vaalikaudella ovat ehkä enemmän plussan puolella.
Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan verotus on hallituksen päätöksillä kevenemässä 0,3 prosenttiyksikköä, mikä kasvattaa nettoansiota 150 euroa ensi vuonna.
2 400 euroa ansaitsevalla verotus kevenisi 0,4 prosenttiyksikköä ja nettoansiot kasvaisivat 120 eurolla.
Tutkimuslaitos Laboren johtajan, taloustieteen professori Mika Malirannan mukaan hallitus teki kehysriihessä merkittävän määrän päätöksiä, jotka heikentävät julkista taloutta.
Vastineeksi tehdään leikkauksia, joista Maliranta nostaa esille valtionhallinnon leikkaukset, joita hallitus aikoo tehdä 60 miljoonan euron edestä.
– Tässä alkaa olla kasvava huoli siitä, että haitat alkavat kiihtyvästi lisääntyä. Esimerkkinä lainsäädännön valmistelutyö, joka on äärimmäisen arvokas hallinnossa tehtävä työ. Lisäksi jo aiempien leikkausten vuoksi tilastotoimintaa ollaan supistamassa merkittävästi, Maliranta sanoo STT:lle.
– Jos ajatellaan, että hallinnosta voi leikata ilman vakavia seurauksia, on se vähän vaarallistakin ajattelua.
Valtionhallinnon leikkaukset tarkoittavat Malirannan mukaan käytännössä irtisanomisia. Irtisanottujen pitäisi siirtyä töihin yksityiselle puolelle, jotta leikkauksista voitaisiin ajatella olleen hyötyä.
– Jos meillä irtisanotaan vielä lisää väkeä, se ei paranna julkista taloutta tähän hätään juuri ollenkaan. Se itse asiassa pahentaa työmarkkinoiden sekavaa tilannetta lisää.
Maliranta kuitenkin korostaa, että poliittiset päätökset kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan.
– Demokratiaan kuuluu, että politiikalla tehdään painotuksia, Maliranta sanoo.