Perussuomalaiset vaati ammattikoulutuksen arvonpalautusta, mutta ottikin sakset käteen – Näin PS-edustaja selittää
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti budjettiriihessään leikata ensi vuonna 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta, vaikka nykyisten päähallituspuolueiden vaalilupaukset antoivat ymmärtää muuta.
Eduskuntavaalien alla kokoomus sanoi koulutuksen olevan erityissuojeluksessa. Perussuomalaiset puolestaan linjasi, että ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen.
– Ammatillisessa koulutuksessa on tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen, myös uudistusten suhteen. Ei enää koulutusleikkauksia vaan lisäpanostuksia, perussuomalaiset vaati koulutuslinjauksissaan helmikuussa 2023.
Ilta-Sanomien vaalikoneessa perussuomalaisia johtava nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra oli ”täysin eri mieltä” väitteestä, jonka mukaan koulutuksesta voidaan leikata, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
– Päinvastoin erityisesti peruskoulu ja ammatillinen kaipaavat kipeästi lisää resursseja, Purra perusteli.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva perussuomalaisten Ari Koponen sanoo nyt, että Suomen taloudellinen tilanne on niin surkea, että ”kukaan ei kiistä leikkausten välttämättömyyttä”.
– Leikkaukset tekevät kipeää, mutta ne täytyy nyt tehdä ettemme törmää pää edellä seinään, Koponen viestittää Suomenmaalle.
Hän toteaa, että ammatillisen koulutuksen osalta leikkauksia pyritään kohdentamaan siten, etteivät ne heikennä oppivelvollisten koulutusta.
– Henkilökohtaisesti olisin priorisoinut leikkauksia hieman eri tavalla, mutta tämä on se neljän puolueen kompromissi, mihin on päädytty, Koponen sanoo.
– Täytyy muistaa, että panostamme taloudellinen tila huomioon ottaen poikkeuksellisen paljon eli 200 miljoonaa euroa lisää rahaa koulutuksen kivijalkaan, peruskouluun. Pitkällä aikavälillä tämä näkyy parempina perustaitoina myös ammatillisen opetuksen puolella, kansanedustaja toteaa.
Koposen mukaan perussuomalaiset jatkaa ammatillisen koulutuksen puolustamista hallituksessa.
– Leikkaukset tehdään tässä tilanteessa ja kompromissien kautta, kuitenkin siten, etteivät nuoret kärsi. Uskallan väittää, että ilman perussuomalaisia ammatilliseen koulutukseen kohdistuisi paljon suuremmat säästöt.
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n puheenjohtaja Patrik Tanner sanoo toivoneensa, että koulutus olisi oikeastikin ollut erityissuojeluksessa, ja tämä olisi yltänyt myös ammattikouluun.
– Harmittaa todella paljon ja olemme pettyneitä, Tanner sanoo leikkauksista.
Hallituksen mukaan leikkaukset eivät kohdistu ensimmäistä tutkintoaan suorittaviin oppivelvollisiin nuoriin vaan uudelleen kouluttautuviin. Tanner pitää tätä kuitenkin käytännössä mahdottomana toteuttaa.
– He opiskelevat ihan samoilla oppitunneilla. Meillä on valtava huoli, että oppivelvollisten opintojen laatu ja opetuksen määrä tulevat laskemaan.
Tanner toteaa, että ammatillisen koulutuksen budjetti on kohtalaisen suuri, ja siitä voi poliitikoille herätä ajatus, että sieltä löytyisi säästöjä.
– Ajattelemme, että iso syy jatkuville leikkauksille on arvostuksen puute ja se, että ammatillisen koulutuksen merkitystä ei ehkä täysin ymmärretä, Tanner sanoo.
Toisen asteen koulutuksen rahoitus on kuluvan vuoden talousarviossa noin kolme miljardia euroa. Tästä ammatillisen koulutuksen osuus on noin 2,15 miljardia ja lukion 0,85 miljardia. Ensi vuoden talousarvio julkaistaan 23. syyskuuta.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoo, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitus on kasvanut vuodesta 2019 tähän vuoteen 430 miljoonalla eurolla, mutta suoritetut tutkinnot eivät. Ammatillisen koulutuksen oppimisen tukeen on kuitenkin tulossa 10 miljoonan euron lisäpanostus.
– Lisäksi tehdään muun muassa toiminnanohjauksen kokeilu, jolla helpotetaan muun muassa yritysyhteistyötä ja sitä, että tarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin alueellista tarvetta, Adlercreutz sanoo.
Ministerin mukaan leikkausten vaikutukset näkyvät muun muassa aloituspaikkojen määrissä. Hallitus on lakkauttanut myös aikuiskoulutustuen.