Perussuomalaiset siirsi sekoilun jälkeen presidenttiehdokkaan valintaa
Perussuomalaisten puoluekokous siirsi puoluevaltuustolle päätöksen ensi vuoden presidentinvaaleihin osallistumisesta ja mahdollisesta ehdokkaasta.
Kokous hyväksyi puheenjohtaja Jussi Halla-ahon ehdotuksen päätöksen siirtämisestä valtuustolle äänin 497–122.
Puhetta johtaneella eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Toimi Kankaanniemellä oli suuria vaikeuksia pitää äänestysprosessi hallussa.
Välillä ehdotettiin avointa lappuäänestystä, mutta suurella osalla puoluekokouksessa olleista jäsenistä ei ollut äänestyslappuja tallella.
Myös äänestystä seisomaan nousemalla ehdotettiin, mutta pitkän harkinnan jälkeen asiasta äänestettiin sähköisellä äänestyksellä. Välillä Kankaanniemen johdolla pohdittiin sopivaa äänestysjärjestystä.
Puoluekokouksessa puhunut Halla-aho sanoi, ettei ole täysin presidentinvaaleihin osallistumista vastaan, mutta ei pidä sitä myöskään välttämättömänä.
– Itsestään selviä ehdokkaita ei ole, Halla-aho sanoo.
Halla-aho totesi, että kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho on ilmoittanut, että olisi ollut käytettävissä toisenlaisessa tilanteessa. Halla-ahon mukaan muista kiinnostuneista ei ole tietoa.
– Ei ole mielekästä asettaa pelkkää köyhän miehen Sauli Niinistöä kilpailemaan (presidentti) Sauli Niinistön kanssa ja häviämään, koska presidentinvaalit kuitenkin syövät minkä tahansa puolueen resursseja ja eduskuntavaalitkin ovat tulossa pian, Halla-aho sanoi puheensa jälkeen.
Terho kävi omalla puheenvuorollaan kannattamassa Halla-ahon ehdotusta presidenttipäätöksen lykkäämisestä.
Puoluekokous hylkäsi puolueen sääntömuutoksen ja lähetti sen uudelleen valmisteltavaksi. Sääntömuutos olisi esimerkiksi lisännyt puoluehallituksen suhteellista valtaa.
Esimerkiksi ministerivalinnoissa myös eduskuntaryhmä olisi saanut lisävaltaa, sillä esityksen mukaan eduskuntaryhmä ja puoluehallitus olisivat tehneet muutoksen jälkeen yhdessä ministerivalinnat.
Nykyisten sääntöjen mukaan puoluehallitus päättää ministerivalinnoista, mutta käytännössä puolueen puheenjohtaja on tehnyt päätökset.
Puoluehallituksen jäsenmäärää olisi kasvatettu 13:sta 21:een. Siten sen suhteellinen valta olisi ollut suuri etenkin, jos eduskuntaryhmä tulevina vaalikausina kutistuisi nykyisestä.
Puoluekokouksen puheenvuoroissa kritisoitiin sääntömuutosta liian pienen piirin valmistelemaksi.
Sääntömuutosta kannatti noin neljäsosa äänestäneistä puolueen jäsenistä. Sääntömuutoksen hyväksymiseen olisi vaadittu kolmen neljäsosan enemmistö.