Pekkarinen: Laajakaistayhteyksiin satsattava, jos Suomi haluaa digimaiden kärkikastiin – Kertoo myös omakohtaisesta hankaluudestaan
Suomen tavoittelema digitalisaation mallimaan asema vaatii uutta kurssia erityisesti maaseutualueiden saattamiseksi kiinteiden ja nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin, kirjoittaa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) Suomenmaan blogissaan.
Pekkarinen muistelee Vanhasen II hallituksen päätöstä historiallisesta digiloikasta, toimivien tietoliikenneyhteyksien saattamista kaikille suomalaisille vuoteen 2015 mennessä.
Hankkeiden toteuttaminen jäi kuntien harteille ja kilpailuttaminen maakuntien kontolle, Pekkarinen kertoo. Paljon hyvää on kuitenkin tapahtunut.
– Suomen kotitalouksista 93 prosenttia on joko kiinteiden valokuituverkkojen, kaapelimodeemin tai mobiililaajakaistan piirissä. Vain kiinteä – ja erityisesti kiinteä valokuituverkko – on kuitenkin kaikissa oloissa riittävä, toimiva ja häiriötön.
Samaa ei voi sanoa haja-asutusalueiden mobiileista yhteyksistä, Pekkarinen harmittelee.
– Tästä minullakin on kokemuksia runsaan vuoden ajalta, kun olen istunut etäkokouksia Eurooppaan, 38 kilometrin päässä Jyväskylästä asuva meppi toteaa.
Suuret operaattorit eivät ole olleet kiinnostuneita harvaan asutuista alueista, Pekkarinen toteaa. Pelkillä mobiiliyhteyksillä Suomi ei tavoita luvattuja tietoliikennemahdollisuuksia.
– Näillä lukemilla nopeat ja kiinteät valokuituverkot kattavat EU:n tilastojen mukaan maamme maaseutualueista pienemmän osuuden kuin yhdessäkään toisessa EU-maassa, Pekkarinen kirjoittaa kiinteiden laajakaistojen nykytilanteesta.
Mepin mukaan Suomen täytyykin satsata erityisesti maaseutualueiden saattamiseen kiinteiden ja nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin, jos Suomi aikoo tavoitella digitalisaation kärkimaan paikkaa.
Hän kiitteleekin elvytysohjelman 70 miljoonan euron satsausta kiinteisiin laajakaistoihin toivona muutoksesta.