Pekka Puska perkaa kirjassaan viime vaalikauden sote-kaaoksen –”Onneksi toimittajat eivät nähneet ilmeitä ja itkuja eivätkä kuulleet typeriä väittelyjä”

Sote-asiantuntija ennakoi Uudenmaan erillisratkaisusta kiveä Marinin hallituksen kenkään
Sote- ja maakuntauudistus

Sipilän hallituksen mammuttihanke, sote- ja maakuntauudistus kaatui yleisen käsityksen mukaan ennen kaikkea kahteen asiaan: moniongelmaiseen valinnanvapausmalliin ja opposition kovaan vastarintaan.

Matkalle mahtui hallituskriisiä, perustuslaillista vääntöä, aikataulujen venymistä, jarrutusta ja lopulta vaalikauden loppuminen kesken ja hallituksen ero.

Nyt keskustan ex-kansanedustaja professori Pekka Puska avaa tuoreessa kirjassaan SOTE ja sen pitkä kaari (Into) soten vaiheisiin alan ammattilaisen ja sote-valiokunnan jäsenen näkökulman.

Puskan oma poliittinen työsarka soten parissa ei ollut sinänsä erityisen pitkä: hän nousi kansanedustajaksi Olli Rehnin tilalle kesken viime vaalikauden.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja keskustan eduskuntaryhmän jäsenenä Puska pääsi kuitenkin seuraamaan aitiopaikalta niin hallituksen, virkamiesten kuin oppositionkin toimintaa.

Varsinaisia kohupaljastuksia Puskan kirja ei sisällä eikä hän mene tapahtumien kulkua arvioidessaan juuri henkilökohtaisuuksinkaan – vaikka monenlaista kitkerää yhteenottoa matkalle mahtui.

Puska sanoo suhtautuneensa valinnanvapauteen aluksi mallina, jonka kanssa voidaan ehkä elää.

Mitä enemmän valinnanvapauslakia käsiteltiin, sitä enemmän tuli kuitenkin esille mallin vaatimia hallinnollisia koukeroita. Ne olivat Puskan mukaan paljon isompi ongelma kuin julkisuudessa rummutettu yksityisten sote-firmojen rooli.

– Yksityistä kapasiteettiahan tarvitaan jo nyt ja jatkossa palvelujärjestelmässä, mutta tässä mallissa ongelmana oli tapa, jolla se kytkettiin palvelujärjestelmään – ohi maakunnan suoran kontrollin.

Puskan mielestä myös perustuslakivaliokunnan sote-käsittelyssä oli jotakin hyvin kummallista. Hän huomauttaa valiokunnan tyrmänneen kolme kertaa lakiluonnokset, jotka oli koetettu muokata perustuslakijuristien ja perustuslakivaliokunnan ohjeiden mukaan.

– En syytä perustuslakivaliokuntaa politikoinnista, mutta jotakin hyvin ongelmallista asiassa on.

Krista Kiurun (sd.) johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta koolla 4.kesäkuuta 2018. (Kuva: Antti Aimo-Koivisto/lehtikuva)

Toinen perussyy soten kaatumiseen oli Puskan mukaan opposition tiukka vastustus.

Puskan mukaan soten käsittelyä jarrutettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ilman muuta.

– Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru pyrki täysillä sote-paketin kaatamiseen. Se oli hänen oikeutensa, ja hän pystyi kokemuksellaan toimimaan tähän suuntaan. Monet viittasivat myös valiokuntaneuvos Eila Mäkipään sosiaalidemokraattiseen taustaan, jota en haluaisi liikaa korostaa hänen pätevyytensä rinnalla.

Puskan mukaan vaikeudet alkoivat kasaantua kevättalvella 2018. Kokoomuksessa alkoi ilmoittautua sotea vastaan äänestäjiä ja hallitusenemmistö kutistui asiassa hiuksenhienoksi.

Kiuru ja Mäkipää puolestaan organisoivat moniosaisen käsittelyn, jossa oppositio toteutti jarrutustyötään ja kuultaviksi haalittiin paljon asiantuntijoita.

Oppositio pyysi yhä lisää asiantuntijoita kuultavaksi ja ilmapiiri valiokunnassa kiristyi, mistä myös media raportoi.

– Onneksi toimittajat eivät nähneet ilmeitä ja itkuja eivätkä kuulleet monia typeriä väittelyjä.

Työtä jarrutettiin Puskan mukaan muun muassa pitkillä puheenvuoroilla, joissa usein luettiin pitkiä pätkiä asiantuntijoiden lausunnoista.

Kokouksia pitkitti toistuvasti myös se, että joku valiokunnan jäsen otti esille jonkin mediassa esitetyn lausuman, jota syytti epäasialliseksi.

– Ja tästä seurasi pitkä keskustelu. Tai kun usein valiokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja työjärjestyspuheenvuorossa puuttui ilmeiseen hidasteluun, seurasi pitkä keskustelu ”huolellisen käsittelyn tarpeellisuudesta”.

”Markkinamallista” tuli Puskan mukaan tehokas iskulause, joka sai vielä lisää kaikupohjaa julki tulleista vanhusten laitoshuollon räikeistä epäkohdista.

Puskan mukaan käsittelyn nopeuttamiselle ei aina saatu kokoomuksenkaan tukea. Puolueessa oli haluttomuutta ja epävarmuutta muun muassa Helsingin näkyvän pormestarin Jan Vapaavuoren ja suurten kaupunkien kiihkeä vastustuksen vuoksi.

– Usein sanottiinkin, että eräät kokoomuksen edustajat varsinkin pääkaupunkiseudulta eivät halua joutua äänestämään Orpon ja Vapaavuoren välillä.

Puska sanoo aavistelleensa jo kesällä 2018, ettei sote mene läpi Sipilän hallituskaudella ja että jotakin uutta pitäisi tehdä.

Hän sanoo keskustelleensa siksi tilanteesta heinäkuun alussa tilanteesta kahdestaan maanpuolustuskurssikaverinsa, SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen kanssa.

Puska halusi selvittää, olisiko sosiaalidemokraattien taholla jotakin mahdollisuutta edetä järkevään ratkaisuun.­ Vastaus oli kuitenkin, että demarit lähtisivät hallitukseen ja sotea tekemään vain uusien vaalien kautta.

Edellisen eduskunnan viimeisten viikkojen aikana tunnelma oli Puskan mukaan hyvin kireä, ja tiukkoja aikataulukeskusteluja käytiin. Lopulta keskustan eduskuntaryhmä katsoi, että peli on syytä viheltää hallituksen puolelta poikki.

Viesti välitettiin Baltiassa työmatkalla olleelle Sipilälle, joka toimi seuraavana päivänä suosituksen mukaan, mutta meni vielä pidemmälle ilmoittamalla hallituksen erosta.

Soten käsittely päättyi 8. maaliskuuta 2019. Samana aamuna pääministeri Juha Sipilä ilmoitti hallituksensa erosta. (Kuva: Jaakko Martikainen)

Puskan mukaan nykyisen hallituksen sote-peikkona on varsinkin Uudenmaan erillisratkaisu. Asiaan liittyy hänen mukaansa yhä isoja ongelmia, jotka tulevat vastaan myös perustuslakivaliokunnassa.

– Viime kausien kokemukset osoittavat, kuinka eduskunnan perustuslakivaliokunta on hyvin kriittinen sellaisia malleja kohtaan, jotka voivat aiheuttaa eriarvoisuutta maan osien välillä.

Puskan mukaan kyse on siitä, voidaanko Uudellamaalla luopua siitä, että yhtenäinen hallinto on järjestämis- ja budjettivastuussa koko alueen terveydenhuollosta.

– Tässä tilanteessa tulee helposti mieleen, että Uudenmaan pitäisi pysyä integroituna sote-alueena mutta maakunnan sisällä peruspalvelut järjestettäisiin maakunnan alaisena alueittain, Puska pohtii.

Puska näkee ongelmallisena myös sen, että kunnille pohdittava mahdollisuus palvelujen tuottamiseen johtaisi maakuntien ja kuntien kilpailuun samasta työvoimasta.

– Selkeä ja toimiva järjestelmä olisi, että maakunnilla olisi sote-tehtävät ja kunnilla omat monet tehtävänsä – ilman että niillä olisi jalka ovenraossa sote-palvelujen tuottamisessa.

Päätös sotesta on Puskan mielestä joka tapauksessa kiireellinen ja välttämätön. Ilman sitä julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ajautuu kohti arvaamatonta katastrofia.

Puskan mukaan ilman remonttia terveyskeskukset, monet sosiaalihuollon laitokset ja pian myös sairaalat rapistuvat niin, että ne eivät kiinnosta alan ammattilaisia.

– Varsinkin hoitajapuolella palkkapaine on kova, ja lääkäripuolella ei ole kysymys lääkäreiden lukumäärästä vaan erityisesti terveyskeskusten maineesta työpaikkana, hän muistuttaa.

Korjattu 27.4. klo 10.56: Poistettu maininta Juha Sipilän ja Antti Rinteen tapaamisesta Porin Suomi-areenan yhteydessä. Puskan kirjassa mainitaan, että tämä tapahtui kesällä 2018, Rinteen muistelmien mukaan tapaaminen oli kuitenkin vuotta aiemmin.