Palkansaajien eläkeaikeet myöhentyneet selvästi, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkimus
Palkansaajien eläkeaikeet ovat myöhentyneet liki kahdella vuodella kymmenessä vuodessa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Vuonna 2018 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 64 vuoden ja seitsemän kuukauden iässä. Vuonna 2008 aiottu eläkeikä oli keskimäärin 62 vuotta ja kahdeksan kuukautta. Erityisesti miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin. ETK pitää muutosta merkittävänä.
Eläkeaikeita tutkineen ekonomisti Satu Nivalaisen mukaan eläkeaikeiden muutos kertoo siitä, että työurien pidentäminen on hyväksytty laajalti palkansaajien keskuudessa. Palkansaajien suunnittelema eläkeikä nousee samaa tahtia kuin alin vanhuuseläkeikä. Käytännössä esimerkiksi vuoden nousu alimmassa vanhuuseläkeiässä nostaa aiottua eläkeikää vuodella.
Uudet tutkimustulokset kertovat ETK:n mielestä myös vuoden 2017 eläkeuudistuksen onnistumisesta. Uudistuksen tavoitteena on eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työurien pidentäminen.
– Työurien pidentäminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite Suomessa. Jos tulevat eläkeläiset sopeuttavat käyttäytymistään sen mukaisesti, että heidän vanhuuseläkeikänsä on korkeampi kuin aikaisemmilla ikäluokilla, eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys pysyy paremmalla pohjalla, sanoo Nivalainen ETK:n tiedotteessa.
Suosituin ikä jäädä eläkkeelle on nyt 65 vuotta. Oma alin vanhuuseläkeikä näyttää vahvasti määrittävän aiottua eläkeikää.
– Suomalaiset ovat ilmeisesti sisäistäneet, että eläkeikä on muuttunut ikäluokkakohtaiseksi. Jokaisella ikäluokalla on oma alin eläkeikänsä ja tavoite-eläkeikänsä.
Heikko työkyky ja pitkät sairauspoissaolot lisäävät aikeita jäädä eläkkeelle jo ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää ja alle 64-vuotiaana. ETK:n tutkija näkee näiden palkansaajien työuran loppupään haastavana.
– Kun eläkeikä jatkaa nousuaan, hyvän ja heikon työkyvyn omaavien palkansaajien välinen eriarvoisuus kasvaa. Tällä voi olla monia vaikutuksia, esimerkiksi eläkkeiden tasoon, Nivalainen sanoo.
ETK:n tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 2008 ja 2018. Molempien vuosien aineisto sisältää noin 1 300 henkilön tiedot. Henkilöt olivat haastatteluhetkellä 50–62-vuotiaita ja työskentelivät palkansaajina.
