Palkansaajan rahatilannetta ei helpoteta hallituksen päätöksillä – hintojen nousuun voi vastata muin keinoin
Hallituksen viimeaikaiset päätökset eivät ole helpottamassa tavallisen palkansaajan rahatilannetta erityisesti energian, mutta myös esimerkiksi ruuan hintojen noustessa vauhdilla.
Veromaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo STT:lle, että hinnat ja palkat käytännössä ratkaisevat palkansaajan ostovoiman, sillä hallitus ei ole tehnyt siihen vaikuttavia päätöksiä.
– Palkat eivät nouse samassa suhteessa kuin hinnat tällä hetkellä, eli ostovoima on uhattuna. Ja jos katsoo hallituksen päätöksiä, ne vaikuttavat tähän hyvin vähän, Lehtinen sanoo.
Palkansaajan tuloverotus ei ole kiristymässä, muttei myöskään kevenemässä samalla kun inflaatio kiihtyy. Myöskään kulutusverotukseen ei ole tulossa muutoksia, jotka lieventäisivät nousupaineita.
Tutkimusjohtaja Essi Eerola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) sanoo, että jotta laajamittaisen muutoksen pystyisi kompensoimaan, se edellyttäisi laajoja veronalennuksia tai kaikille jaettavia tulonsiirtoja. Hän ei kuitenkaan pidä tällaisia toimia järkevänä, koska ne tulisivat ensiksi kalliiksi valtiolle ja välillisesti tavallisille palkansaajille.
Eläkeläisten ja muiden tulonsiirtoja saavien tilannetta helpottaa hallituksen kehysriihessä tekemä päätös, jonka mukaan kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksikorotus.
Eerolan mukaan indeksikorotukset suojaavat pienituloisia inflaatiolta. Lehtinen arvioi indeksikorotusten helpottavan tulonsiirtojen saajien tilannetta ”jossain määrin”.
Työmatkavähennykseen tulossa oleva korotus taas hyödyttää etenkin autoilijoita, jotka ajavat pitkää työmatkaa. Lehtisen mukaan kriteerit vähennyksen saamiselle auton käytön perusteella ovat tiukat, joten työmatkavähennyksen korotus koskee varsin rajattua työssäkäyvien joukkoa muualla kuin suurissa kaupungeissa.
Hallitus on päättänyt, että työmatkavähennystä korotetaan väliaikaisesti loppuvuodelle.
Ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki Laboresta sanoo, että tavallisen kuluttajan ja veronmaksajan on hyvä herätä ajoissa paitsi hintojen, myös korkojen nousuun.
– Vaikka inflaatio rauhoittuisi jo ensi vuonnakin tähän vuoteen verrattuna, se on silti arviolta niin voimakasta, että euroalueella joudutaan kiristämään rahapolitiikkaa eli nostamaan korkoja. Eli kun nyt tehdään näitä lisähankintoja, myös korkomenot tulevat olemaan todennäköisesti isompia sitten, kun korot nousevat.
Lähdemäen mukaan valtion budjetti pitää jossain vaiheessa saada taas tasapainoon, ja silloin veronmaksaja tuntee rasituksen menoleikkauksina, veronkorotuksina tai todennäköisimmin niiden yhdistelmänä.
Yksittäisen kansalaisen keinot ovat rajalliset, mutta niitä on.
– Voi esimerkiksi etsiä halvempia korvaavia tuotteita. Tai siirtää joitain kulueriä mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuteen, jolloin esimerkiksi energian hinnat ovat jo saattaneet tulla vähän alaspäin, Lähdemäki sanoo.
Eerolan mukaan on hyvä huomata, että hinnanmuutokset ovat osa markkinatalouden normaalia toimintaa. Hän ei pidä järkevänä, että hintoihin pyritään vaikuttamaan suoraan.