Pakolaislapsi ja Otaniemen kampus – myös nämä kolikot pantiin hyllylle
Kansalaissodan teloituksia kuvannut kolikko ei ollut ainoa, jonka valtiovarainministeriö pani hyllylle.
Valtiovarainministeriö päätti, ettei se lyö ja laske liikkeelle muitakaan sarjan kolikoita. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli aiemmin hyväksynyt asetuksen, jossa oli kuvattu kolikot sekä kuvina että sanallisesti.
Hyllytetyt kolikot kuvaavat itsenäisyyden vuosikymmeniä 20 vuoden aikasarjoissa.
Jokaisessa kolikossa toistui suunnittelija Ilkka Suppasen teema kolikon kahdesta puolesta, toinen puoli kuvaa aina aikajakson haastetta ja toinen onnistumista.
Vuosikymmenet 1940-1959
Kolikon haastepuolelle oli tarkoitus lyödä kuva sotalapsista.
– Maailmansota oli globaali haaste, mutta sotalapset olivat Suomelle erityinen haaste. Sotalapset ovat olleet vaikea asia Suomelle, ja se on jäänyt ehkä huomiotta, Suppanen sanoo.
Toiselle puolelle oli suunniteltu Merikosken voimalaitoksen kuva.
– Se kuvaa teollisuuden alkua ja sitä, että Suomi alkoi vaurastua, hän valottaa.
Vuosikymmenet 1960-1979
Kolikon haastepuolelle oli suunniteltu teksti ”pakettipelto”. Haastepuoli kuvaa Suppasen mukaan maaltapakoa ja maaseudun tyhjentymistä.
Toisella puolella olisi puolestaan Espoon Otaniemen Teknillisen korkeakoulun kampuksen silhuetti.
– Se kuvaa Suomen koulutusta, jonka siemenet on laitettu 100 vuotta sitten kasvamaan ja nyt me nautimme koulutuksen eduista. Otaniemen kampus on arkkitehtuurisesti ainutlaatuinen, mutta myös ideana ainutlaatuinen.
Vuosikymmenet 1980-1999
Vuosikymmenen haastepuolelle oli suunniteltu sana ”rakennemuutos”.
– Siinä on kuva Aki Kaurismäen elokuvasta Kauas pilvet karkaavat -elokuvasta. Elokuva kuvaa paljon paremmin silloin tapahtunutta rakennemuutosta kuin mikään muu, Suppanen kertoo.
Saavutuspuolella oli tarkoitus lyödä huvilateltan kuva, joka Suppasen sanoin kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta palveluyhteiskunnaksi ja kulttuurin merkityksen kasvua.
Vuosikymmenet 2000-2017
Haastepuolelle oli tarkoitus lyödä versio maailmaa vuonna 2015 järkyttäneestä uutiskuvasta, jossa mies kantaa rannalla Välimereen hukkunutta pakolaislasta. Kuvaan oli suunniteltu teksti ”Globaali oikeudenmukaisuus”.
– Sellainen epäoikeudenmukaisuuden tunne on päällimmäinen tunne tänä päivänä – vasemmalta oikealle, rikkaalta köyhälle. Epäoikeudenmukaisuuden tunne on tämän päivän haaste.
Saavutuspuolelle oli puolestaan tarkoitus lyödä kuva keskustakirjastosta.
– Se kuvaa Suomen lukeneisuutta ja koko kirjastosysteemiä, joka on saavutus.