Päivi Räsänen ei halua “holokaustilakia"
Holokaustin kiistämisen kriminalisoinnin sisältävä hallituksen esitys herätti yllättäviä epäluuloja ja vastustustakin eduskunnan lähetekeskustelussa.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen oli huolissaan esityksen mahdollisesta “pelotevaikuttimesta” sananvapauteen ja viittasi omiin vuosia jatkuneisiin vaikeuksiinsa oikeuslaitoksen kanssa kirjoittelustaan.
– Siksi toivon, että eduskunta nyt erittäin huolellisesti tämän tutkii, ja henkilökohtaisesti edelleenkin toivon, että tämä ei etenisi lakipykäläksi. Silloin alun perin ajattelin ja toivoin, että olisi pysyttäydytty pelkästään holokaustin kieltämisen kriminalisoinnissa, jolloin se olisi ollut kapea ja tarkkarajainen, Räsänen sanoi.
Lakiesitys ei koske vain holokaustin kiistämistä, vaan laajemmin vakavia kansainvälisiä rikoksia.
– Holokaustin tai Stalinin vainojen tai Mao Zedongin vainojen vähättely on tyhmää, se on moraalitonta, se on järjetöntä, ja se voi olla myös vahingollista, mutta ajattelen, että tehokkainta näitä vastaan on toimia oikeaa tietoa jakamalla, julkisella keskustelulla ja debatoinnilla, hän selvitti.
Räsänen näki, että myös kansainväliset tuomioistuimet voivat olla poliittisille tai ideologisille vaikutteille alttiita.
– Esimerkiksi ajankohtaisessa Gazan konfliktissa Israelia nyt hyvin yleisesti syytetään, siis esitetään syytöksiä ja epäilyjä kansanmurhasta, mitä ei tosiasiallisesti ole todettu, Räsänen huomautti. Hän sanoi pelkäävänsä, että Israelin toimien puolustajat joutuisivat käräjille tai syytetyiksi jopa takautuvasti uuden lain perusteella.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz ei uskonut, että Räsäsen julkituomaan huoleen on aihetta. Hän huomautti, että esityksen mukaan rikokseen vaadittaisiin tahallisuutta , yllyttämistä vihaan tai väkivaltaan.
– Ja vaaditaan sitä, että ne ihmisryhmät, jotka edustavat samoja ihmisryhmiä kuin ne, jotka joutuivat holokaustin uhreiksi, kokevat joutuvansa vaaraan, väkivallan vaaraan.
Zyskowicz piti selvänä, että keskustelu holokaustista, sen syistä, sen seurauksista, ja asiaan liittyvä tutkimus ja väittelykin on lain säätämisen jälkeenkin täysin mahdollista.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) painotti, että rangaistavuuden ala on pyritty muotoilemaan mahdollisimman täsmälliseksi ja selkeäksi.
Meren mukaan rangaistavuus edellyttäisi julkisesti tehtyä ilmausta, jossa kielletään tai puolustellaan tai vakavasti vähätellään säännöksessä mainittuja tekoja.
– Julkisuus tarkoittaa, että tekijän tarkoittama viesti, mielipiteenilmaus tai muu sellainen leviää suurehkon joukon saataville. Esimerkiksi muutaman henkilön kesken tapahtuva suljettu viestintä ei lähtökohtaisesti olisi tällaista julkista viestin levittämistä, hän selvitti.
Meren mukaan rangaistavaa on myös ainoastaan tunnustettujen kansainvälisten tuomioistuinten, kuten kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n, lainvoimaisesti toteamien vakavien kansainvälisten rikosten kieltäminen, puolustelu tai vakava vähättely.
– Kolmanneksi, rangaistavuus edellyttää, että teko on tehty tavalla, joka on omiaan yllyttämään vihaan tai väkivaltaan eli kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan.
Teon tulee olla Meren mukaan rasistisesti motivoitunut.
– Sen sijaan rangaistavaa ei olisi virheellisen tiedon levittäminen, jos se ei olisi omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan. Lisäksi rangaistavalta teolta edellytetään, että se on omiaan häiritsemään yleistä järjestystä.
Ehdotettu laki perustuu EU:n rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen ja sitä koskevaan Euroopan komission Suomea kohtaan aloittamaan rikkomusmenettelyyn.
Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön valtioneuvoston kirjaus, jonka se antoi tiedonannossaan eduskunnalle yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.