Painontarkkailulla on kääntöpuolensa
Onko omaa painoaan ylipäätään tarpeen seurata? Säännöllinen punnitseminen voi auttaa osaa ihmisistä painonhallinnassa, mutta asialla on myös kääntöpuolensa.
Syömishäiriöliiton asiantuntijan Katri Mikkilän mukaan jatkuva painontarkkailu voi kieliä jonkinlaisesta ongelmasta esimerkiksi kehonkuvan suhteen.
– Jos kuulen, että ihminen punnitsee itseään säännöllisesti, mietityttää kyllä, mihin tarpeeseen tämä punnitseminen vastaa. Aina kun itsensä punnitsemiseen ja painolukeman kohtaamiseen liittyy suuria tunteita eikä punnitsemisrutiinista voi luopua ilman, että se aiheuttaa ahdistusta tai vastustusta, sitä voidaan pitää ongelmallisena, Mikkilä toteaa.
Painontarkkailu on hyvin yleinen oire erilaisissa syömishäiriöissä. Mikkilän mukaan painonmuutosten tarkkailu yhdistyy yleensä oman syömis- ja liikkumiskäyttäytymisen arviointiin: Olenko syönyt ja liikkunut riittävästi? Olenko toiminut oikealla tavalla?
Painontarkkailuun liittyy usein myös ajatuksia siitä, paljonko ”pitäisi” painaa, jolloin ihminen alkaa herkästi arvottaa itseään oman kokonsa perusteella oikean- tai vääränlaiseksi. Tällainen arvottaminen vie kauemmas oman kehon ja omien tarpeiden kuuntelusta, jolloin Mikkilän mukaan ollaankin jo hyvin lähellä syömishäiriölle tyypillistä ajattelua ja käyttäytymistä.